kaksi hienoa suomenhevosta

Elokuun 5. päivä. Mihin se kesä karkasi? Tämä on ensimmäinen syksy kun ei tarvitse miettiä koulunalkamista. En päässyt hakemaani kouluun ja olen siitä todella iloinen! Sillä syyskuun alussa aloitan työt, vieläpä sellaisessa työssä mitä jaksan tehdä! Nyt otetaan kaikki ilo irti viimeisestä loma kuukaudesta. Elokuulle onkin suunniteltu todella paljon kaikkea kivaa niin Peikon kuin Nellan kanssa! Niistä kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa.

Palataan vielä heinäkuun puolella, muutaman eri postauksen kera. En ala kertomaan kaikkea mitä ollaan tehty, mutta muutamia ratsastus kertoja on pakko hieman aukaista tekstien ja kuvien kera! Varoituksena kuvia on todella paljon! Aloitetaan 20.7 keskiviikosta. Verna tuli pitkästä aikaa kuvaamaan meitä. Kiitos hänelle sen päivän Toton ja Peikon kuvista! Peikon kanssa suunnitelmissa oli mennä hyppäämään hieman jumppasarjoja ja tavallisia sarjoja, sillä edellisen viikonloppuna kenttäkisoissa tiemme tyssäsi sarjalle.  Toton kanssa ratsastan aina fiiliksen mukaan. Tällä kertaan mentiin koulua ja lopuksi raviskalla. Jos joukossa on uusialukijoita, heille pieni selvennys Toto on minun vanha ylläpito hevonen kahden vuoden takaa. Nykyään se asustaa samalla tallilla Peikon kanssa ja saan ratsastaa sillä silloin tällöin.

Kentällä rakensin toisen pitkän sivun loppuun kavalettipalikoista jumppasarjan, jota muutettiin tunnin aikana moneen kertaan. Aloitin ravissa työstämään Peikkoa siirtymine ja ympyröiden avulla. Se oli heti ensimmäisestä askeleesta alkaen todella hyvin kuulolla ja liikkui todella kivasti eteenpäin omalla moottorilla. Melko nopeasti siirryin ravaamaan kavalettien ylitse. Ne onnistuivat hyvin ja tasaisesti. Otin myös muutaman lähestymisen laukassa, se onnistui myös hyvin. 

Muutettiin jumppista seuraavasti puomi - kolme kavalettia – puomi. Tätä tulimme ensin pienempinä ja muutaman onnistuneen kerran jälkeen isompina. Isommille, Peikko imi ihan hirveästi ja sain oikeasti alkaa lyhentämään sitä ennen tehtävää että mahduimme väleihin. 

Kentällä oli samaan aikaan estevalmennus niin jouduttiin aina välillä odottamaan ettemme olleet tiellä. Onneksi on kuitenkin sen verran iso kenttä että sinne mahtuu!

Muutin jumppasarjan kahdenaskeleen sarjaksi samalla kun Verna kävelytti Peikkoa. Aluksi sarja oli pysty-okseri tai toisesta kierroksesta tullessa okseri-pysty. Aluksi esteet olivat kavalettipalikoilla ja muutaman onnistuneen kerran jälkeen kävin hakemassa okseriin tolpat, jotta saisin sen nostettua 80cm korkeuteen. Tulimme tällä tavalla vasemmasta kierroksesta jolloin pysty oli ensin ja okseri perään. Peikko oli edelleen innokkaasti menossa ja hyppäsi todella hyviä hyppyjä. Tein aina saman tehtävän kaksi kertaa ja annoin aina välissä kävellä samalla, kun muutimme tehtävää tai vaihdoin suuntaa.

Vasemmasta kierroksesta tultaessa muutimme sarjan yhden laukkaaskeleen väliksi. Peikko paineli oikein innokkaasti okserin yli isoilla hypyillä eikä väli tuottanut hankaluuksia. Nostin okseria vielä 10cm ja tulimme sen kerran. Peikko tuli sen hyvin ja siihen oli hyvä lopettaa. Ravasin ja laukkasin hetken aikaa kentällä. Tulimme vielä kerran sarjalle oikeasta kierroksesta, okserinpuomi laskettuna. Peikko hyppäsi sen ylitse isolla hypyllä! Tämä innokkuus pitää saada myös kisatilanteisiin niin alkaa sielläkin sujumaan!

Suuntasimme vielä hetkeksi raviskalle ottamaan muutamat laukkapätkät. Peikko oli siellä hyvin innoissaan ja muutamat kunnon ilopukitkin se heitti, kuskilla oli tasapaino koetuksella. Muutaman noston jälkeen se alkoi rauhoittua ja saatiin muutama rauhallinen sekä hallittu pätkä. Ravailtiin vielä hetki ennen kuin lähdimme kävelemään tallille. 

linkki videoon

Toton kanssa suuntasimme kohti kenttää. Siellä oli edelleen esteet kentällä ja siitähän Toto oikein innostui. Muutaman raviympyrän jälkeen päätin siirtyä maneesiin. Siellä tein paljon ympyröitä ja siirtymiä, sekä muutamat ravinlisäykset. Pikkuhiljaa se tuli paremmin kuulolle ja sain siihen taas otetta. Toto on niin erilainen ratsastaa kuin Peikko tai Nella. Se liikkuu eteen todella hyvällä omalla moottorilla ja kun saa nappulat napsautettua kohdilleen se kantaa itsensä tosi kivasti.  

Hetken maneesissa pyörimisen jälkeen suuntasin takasin kentälle laukkaamaan. Tein toiseen päätyy ison ympyrän, pitkillä sivuilla annoin sen laukata isosti eteen ja toiselle lyhyellä sivulla ainoastaan tasapainotin ja hieman lyhensin laukkaa. Toto oli todella innoissaan ja paineli tyytyväisenä pitkiä sivuja eteen. Se kuitenkin malttoi hidastaa ja kuunteli aina kun otin sitä kiinni. Tein samaa tehtävää molemmissa kierroksissa. Ravasin loppuraveja jonkun aikaa ennen kuin siirryttiin kohti ravirataa.

Raviskalla mentiin muutamat reippaat ravipätkät ja loppuravit mentiin rennosti puolilöysin ohjin. Oli hauskaa käydä pitkästä aikaa ottamassa muutamat kunnon ravipätkä! Peikko kun ei ole entinen ravuri eikä se pääse läheskään yhtä kovaa kuin Toto. Emme kyllä menneet edes niin kovaa kuin Toto pääsee. Silti se on melkein yhtä kivaa kuin esteiden hyppääminen!

linkki videoon

Samana iltana tuli Toton omistajalta tuli viesti että haluaisinko tulla seuraavana päivänä hyppäämään Totolla. Tottakai vastasin kyllä! Pääsin hyppäämään Toton kanssa vähän vajaan kahdenvuoden tauon jälkeen. Kuinka innoissaan ihminen voi olla siitä, että pääsee pitkästä aikaa hyppäämään vanhalla hevoskaverilla. Sain vielä Jompen kuvaamaan ja tuli ihan vanhat ajat mieleen. Tosin Toto oli paljon paremmin hallinnassa ja saimme oikeasti tehtyä hyviä hyppyjä.

Aloittelin kentällä itsenäisesti ravissa ympyröitä tehden ja tulin muutamia ravipuomeja. Laukkaverryttely oli todella samanlainen kuin raviverryttely. Paljon ympyröitä ja puomeja. Toto tuntui todella hyvältä heti alusta alkaen. Hetken kävelyn jälkeen otimme muutaman ristikon verryttely hyppyinä. Toto ei meinannut pysyä nahoissaan kun se näki että käänsin sen kohti estettä. Parin kerran jälkeen se alkoi jo hieman rauhoittua. Pian Sale tulikin jo kentälle ja antoi hieman neuvoja.

Tulimme ristikko okseria vasemmasta kierroksesta. Se onnistui melko kivasti, kerran tulimme ravissa sisälle sillä Toto alkoi kiihtyä ja itse unohdin ratsastaa jalalla laukkaa eteen, jolloin se pudotti raville. Jatkoimme sille vielä uudestaan ja tällä kertaa rauhallisesti laukassa ylitse. Seuraavaksi jatkoimme okserilta suoralla linjalla pystylle ja sen jälkeen päädyn kautta yksittäiselle pienelle pystylle. Näille tuli hyvät hypyt ja kävelimme hetken aikaa. Esteitä hieman nostettiin ja tulimme muutamat erilaiset radan pätkät.

Oikeasta kierroksesta pienipysty päädyn kautta pysty-okseri linja, toisen päädyn kautta ja okseri. Ensimmäinen meni hyvin, linjalle Toto innostui ja lähti paonelemaan ja otimme todella isot hypyt kummallekin esteelle, viimeisessä kaarteessa sain sen kiinni ja tulimme hyvään paikkaan. Tulimme saman radan uudestaan ja se oli hieman rauhallisempi, tosin linjan alussa Toto koitti taas kiihdytellä ja otin jälleen liikaa edestä sekä liian vähän jalasta jolloin se nakkasi ristilaukalle. (tämä pätkä oli ylemmässä videossa)

Seuraava rata oli samanlainen, mutta okserin jälkeen katkoimme kaarevasti pystylle, päädyn kautta ja pienipysty. Tämä tulimme vain kerran kokonaisena ja lopuksi vielä pelkkä okseri-pysty kaarevalinja. Lopuksi tulimme muutaman kerran ristikon yli ja otimme loppuverryttelyt. 

Toto oli todella kiva ja meno oli huomattavasti paremman tuntuista ja näköistä, kun silloin Toton ollessa meillä ylläpidossa. Jossain vaiheessa tuntia Sale kysyikin että ”miltä se nyt tuntuu?” vastasin että ”todella hyvältä!” Vastaukseksi sain toteamuksen että ”näyttää siltä et kotiin oisit päässy!” Onhan tuo hevonen aivan älyttömän ihana!

Illalla kävin ratsastamassa Peikolla koulua. Teimme tehtäviä seuraavan päivän kouluradasta. Peikko oli todella hyvin kuulolla ja teki kaikki pyytämäni tehtävät. Se oli reipas, mutta odotti apujani. Tällainen se on ollut kenttäkisojen jälkeen aina ratsastaessa! Todella miellyttämisen haluinen ja se on myös ryhdistäytynyt paljon. Niska on noussut ylemmäs ja varsinkin laukka on parantunut entisestään. Vielä on paljon tehtävää, että se jaksaa kantaa itsensä kunnolla korkealla niskalla koko ajan kaikissa askellajeissa ja kaikissa tehtävissä. Tämä on kuitenkin jo huima edistys alkukesään verrattuna!

Joskus tulee hetkiä milloin ei aina onnistu ja kaikki ei mene putkeen, silloin yritetään uudestaan ja kehutaan heti pienestäkin onnistumisesta. Lopetetaan vaikeat asiat siihen ja tehdään jotain helpompia asioita, jonka jälkeen voidaan koittaa uudestaan ja silloin se onnistuu paremmin. Olen todennut ettei meillä ole mikään kiire, Peikko on vielä nuori. Sillä on aikaa oppia uusia asioita ja kehittää vanhoja taitoja. Nyt kyllä karattiin pahasti päivän ratsastuksesta, mutta ei anneta sen haitata!

linkki videoon

Vihdoin sain hommattua bridong- kuolaimen kankisitsiimme ja pääsimme niitä kokeilemaan. Peikko oli hieman ihmeissään kahdesta kuolaimesta, mutta oli todella tasainen edestä. Päätin kuitenkin kahden kokeilun jälkeen, että treenaamme ainakin tämän syksyn vielä ihan nivelkuolaimella. Sillä tulossa on muutamat kisat joissa pitää ratsastaa luokat nivelsuitsituksella. Näistä kisoista kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa, joka tulee toivottavasti nyt lähiaikoina. Kerrottavaa on nimittäin todella paljon, kannattaa siis pysyä kuulolla!