vuoden viimeiset heppakuulumiset

Vuosi alkaa vedellä viimeisiä ja nyt on aika kirjoittaa vuoden 2015 viimeiset heppakulumiset Turkalta.

Nyt siis istun tällä Kopsassa, Susannen luona viettämässä hevosetonta lomaa. Suunnitteilla oli tehdä jonkinlaista ourday:ta, mutta tulimme siihen tulokseen että emme tee sitä, koska tänä päivänä olemme istuneet kahdestatoista tähän hetkeen koneella katsomassa sarjoja Netflixistä. Nyt kun Susannen poni on hoidossa toisaalla, ei ole edes pakollista aamu- ja iltatallia.

Jos aloitetaan jouluaatosta. Silloin menimme perinteisesti maastoon Miian kanssa, mutta tänä vuonna kävin myös vetämässä yhden maaston Piskolla. Tämän jälkeen vasta pääsimme viralliseen joulumaastoon.

Tällä kertaa otimme ratsuksi vain Vilman. Menimme siis tandemilla. Maasto meni tosi hyvin, meillä oli ihan sairaanhauskaa. Vimppu paineli korvat pystyssä sitä omaa vauhtiaan pitkin lumisia maastoreittejä. Tielle oli kaatunut puun joka oli hieman irti maasta. Sitä ei voinut kiertää vaan siitä piti mennä ylitse. Mennessä maastoon menimme normaalisti ravissa siitä yli. Takaisin tullessa Vilma ei epäröinyt hetkeäkään vaan ponnisti ravissa hirvittävän ison ja pyöreän hypyn puun ylitse ja jatkoi sen jälkeen tyytyväisenä ravailuaan. Maasto oli todella onnistunut ja meillä oli todella hauskaa.

Pitihän sitä käydä vielä nappaamassa muutama tonttukuva Vilman kanssa. 

 ♥

Joulupäivänä lähdin puolenpäivän jälkeen käymään tallilla ratsastamassa Vilmalla. Äiti lähti kuvaamaan minua. Tein alkuun todella paljon käynnissä väistöjä, ympyröitä, erilaisia kaarteita ja suunnan vaihtoja. Vilma oli aika kiva ratsastaa.

Ravissa jatkoin samoilla kuvioilla ja väistöillä. Vimppu oli myös ravissa hyvä ratsastaa. Kenttä oli hieman kova joten en laukannut kuin muutaman ympyrän. Tunnista ei ole paljoa kerrottavaa, joten annan kuvien puhua puolestani. Pahoittelen muutamien kuvien laatua.

Lauantaina Vilma sai viettää maastopäivän asiakkaiden kanssa. Sunnuntaina ratsastin ilmansatulaa melko rennosti. Tamma oli koko tunnin hyvä ja otimme vain muutaman laukannoston ja ne onnistuivat hyvin. Menimme lähes koko tunti ravissa taivutellen sisään ja ulos. Ratsastin myös paljon suoria linjoja.

Ratsastin myös Kekellä kentällä ilmansatulaa. Ei menty mitään erikoisia tehtäviä. Kokeilin muutamia avoja ja sulkuja ne onnistuivat hyvin, väistöissäkään ei ollut ongelmaa. Menimme myös muutamat ravinlisäykset ja kyllähän jätkä lähti liitelemään ihan erilailla kuin nuo suomenhevoset. Laukkaa menimme vain muutaman pätkän. Auringon laskiessa nappasin vielä muutaman pääkuvan uljaasta ratsustani. 

Maanantaina menimme Vilman kanssa puomeja. Alkuverryttelyksi otin paljon isoja kaarteita ja askeleen pidennyksiä samalla puomeja ylittäen. Aloin tulemaan puomeja laukassa ensin oikeassa ja sitten vasemmassa. Muutaman kerran jälkeen Vimppu jo tiesi missä laukka nostettiin ja alkoi ennakoida, sekä kiihdytellä. Jos tamma innostuu parista puomista niin paljon en jaksa odottaa että pääsemme hyppäämään kunnolla.

Laukan jälkeen mentiin vielä muutamia askeleen pidennyksiä ja ravattiin molemmissa kierroksissa isoja ympyröitä, joissa taivutin huolellisesti sisälle. Loppuun käveltiin pitkällä ohjalla.

Illalla ratsastin tunnilla Aatulla. Tunnin aiheena olivat väistöt ja vastalaukka. Käynnissä väistäminen oli Aatulle yhtä myrkkyä ja se näytti taas hienoja hyppyjä joka suuntaan. Ravissa väistöt onnistuivat paremmin, sillä silloin ei ollut aikaa jäädä hyppimään pystyyn tai minnekään muualle. Vastalaukan nostaminen onnistui todella hyvin ja laukka säilyi läpi kaarteen. Emme tainneet nostaa väärää laukkaa kertaakaan ja A selviytyi tehtävästä kunnialla.

Tiistaina ratsastin vielä ihanan kylmässä ja aurinkoisessa säässä. Menin A:lla ilman satulaa kaikki askellajit läpi. Huomasi todellakin että pakkasta oli hieman enemmän sillä A oli kokoajan menossa hullunlailla pitkin kenttää. Sain kuitenkin muutamia kivoja pätkiä ja jätimme siihen.

Menimme vielä Vilman kanssa kentälle ilmansatulaa. Alkuun otin verryttelyn käynnissä ja ravissa. Sen jälkeen tulin laukassa muutaman kerran kavaletti linjan johon mahtui neljä laukkaa. Muutaman kerran tulimme liian lujaa ja viimein askel töksähti pienenä. Muuten saatiin tosi tasaisia ja hyviä linjoja. Laukat säilyivät oikeina ja Vilma ei kaahaillut.

Työstin melko pitkään Vimppua ravissa isolla kolmikaarisella kiemuralla. Annoin sen mennä pitemmässä ja hieman matalammassa muodossa kuin yleensä ja siellä se pysyi todella kevyenä, asettui ja taipui todella hyvin. Kävelin hetken jonka jälkeen menin muutaman vastalaukan noston. Kokeilin myös laukata vastalaukassa koko kentän ympäri ja sehän onnistui todella hyvin molemmissa kierroksissa. Tämän jälkeen otin vielä myötälaukassa muutaman rennon, rauhallisen ja tasapainoisen kierroksen.

Loppuraveissa annoin Vilman venyttää kaulaansa eteen alas ja samalla kääntelin sitä isolla kahdeksikolla. Loppukäynnit käveltiin maastakäsin ja Vimppu jaksoi kävellä perässäni koko ajan kun siivosin kenttää. Tallissa nakkasin tammalle päiväruuan ja muutaman leivän.

Kävimme vielä ottamassa muutama kuva Vilman kanssa josta saatte kuulla lisää mahdollisimman pian!

maanantain Aatuilut

Maanantaina pääsin taas ratsastamaan Aatulla. Vesi sateen takia kenttä oli jäällä, onneksi lämpötila oli selvästi plussan puolella. Jää oli todella pehmeää ja hokit upposivat ongelmitta siihen. Kävimme myös pellolla laukkaamassa.

Menimme suoraan pellolle kävelemään ja ravamaan. Aatu ei oikein tuntunut pysyvän pystyssä vaan oli kokoajan nenillään pellossa. Päätin lähteä suosiolla kokeilemaan kenttää. Se olikin paljon parempi mitä kuvittelin sen olevan. 

Aloitin nostamalla jalustimet ylös ja menin ilman niitä hetken aikaa. Aloitin käynnissä työstämällä. Tein paljon ympyröitä ja muutamia väistöjä. Jatkoin samaa ravissa ja A tuntui aika kivalle. Se oli roikotti päätään hieman turhan paljon kättäni vasten. Pikku hiljaa sain sen kevyemmäksi. Tein myös paljon tempon vaihteluita ja lisäyksiä ravissa. Ne onnistuivat hyvin ja A kuunteli pidätteitäni ja eteenpäin pyytäviä apuja.

Muutaman kerran Aatu "pukitti" kun pyysin sitä pidentämään askeltaan ja se ei halunnut tehdä kuten pyysin. Kun muistutin sitä uudelleen hieman napakemmin, niin se vastasi apuihin. Toistojen jälkeen se alkoi lisäämään jo paljon paremmin. 

Aatu pysyi lähes kokoajan melko ylhäällä, eikä painunut enään niin alas kuin alkutunnista. 

Otin sitten jalustimet jalkaan ja jatkoi samoja kiemuroita hetken aikaa. Otin myös muutaman laukannoston molempiin kerroksiin ja ne onnistuivat hyvin. Oikea laukka oli selvästi helpompi ja vasempaan taas sain tehdä vähän enemmän töitä, jotta laukka pyöri kunnolla.

Pian kentälle tuotiin kivituhtaa, jotta se oli myös illalla hyvässä kunnossa. Odotettiin ensimmäisen rekallisen kentän ulkopuolella jonka jälkeen sitten lähdimme pellolle ottamaan hieman laukkaa. Aatu ei oikein innostunut pellolla. Salaa toivoin että se olisi edes pikkuisen reippaampaa mennyt, mutta parempi rauhassa kuin reippaasti ja riehuen.

linkki videoon

Loppuravit tultiin vielä kentälle ravailemaan ja käveltiin tallia ympäri muutaman kerran. Aatu  oli oikein fiksusti vaikka pelottava sininen rekka kävi kentällä pyörimässä ja toi vielä pelottavampaa kivituhmaa sinne. Hyvä kun sen yli uskalsi mennä!