Heidin kouluvalmennuksessa

kaikista kuvista ja videoista kiitos Susannelle 

Lauantaina pääsimme Peikon kanssa meidän ensimmäiseen valmennukseen. Pääsimme Heidi Svanborg-Lodmanin valvovan silmän alle 30 minuutiksi. Puolituntia oli oikein sopiva aika meille. Peikko ei kerinnyt väsymään ja se jaksoi keskittyä koko valmennuksen ajan. Tämä oli myös minun ensimmäinen kerta Heidin valmennuksessa ja menen kyllä uudestaankin!

Päätin hieman panostaa varustukseen, kun kerran valmennukseen mentiin. Laitoin meidän siistinhuovan ja paremmat suojat, itsellenikin laitoin saappaat jalkaan ja kisakypärän. Kuvamateriaalistakin tuli paljon asiallisemman näköistä, kun on kunnon varusteet päällä. 

 Joissain kuvissa Peikko on painunut luotiviivan taakse ja tätä lähdimmekin valmennuksessa korjaamaan.

Menin kentälle puolta tuntia ennen valmennuksen alkua. Kävelin pitkään ennen kuin keräsin ohjat tuntumalle ja lähdin rennosti ravailemaan, samalla väistellen edellistä ratsukkoa. Peikko oli todella rentona eikä kyttäillyt turhaa minnekään. Ravasin isoilla ympyröillä ja annoin Peikon mennä pitemmässä muodossa, enkä alkanut vaatimaan siltä muuta kuin aktiivisia takajalkoja. Nostin molempiin suuntiin laukat ja tein yhdet isot laukkaympyrät. Myös laukka pyöri hyvin. Siirryin sitten käyntiin ja kävelimme valmennuksen alkuun asti.

Heidi tuli antamaan kuulokkeen minulle. Jätin silti videoihin äänet, kun ne kuuluivat melko selvästi. Kun olin valmis kuulokkeen paikalle saamisen kanssa. Aloitimme pääty-ympyrällä ravi-käynti-ravi siirtymillä ensin vasempaan ja sitten oikeaan. Näitä ollaan tehty itsenäisesti paljon, ongelmana on ollut se askel missä pitäisi tulla siisti siirtymä. Varsinkin ravia pyydettäessä Peikko saattaa ottaa tahdittoman möngerrys askeleen (minä sanon sitä Peikon omaksi töltiksi/neljänneksi askellajiksi) Heidi sanoi heti, että minun pitää ratsastaa myös se askel missä askellaji vaihtuu eikä jäädä odottamaan että lähtisiköhän se nyt raville tai ottaisikohan se käyntiin.

Minun piti ajatella aina siirtymässä asetusta hieman sisälle. Ei mitenkään paljoa, mutta ajatuksen verran. Tämän avulla saimme siirtymiä napakammiksi ja ratsastin jokaisen askeleen siirtymässä. Myös normaali ravi sai olla hieman etenevämpää. Ei kauheasti lujempaa, mutta hieman napakampaa ja takaa polkevampaa. Tämä oli hyvä tietää, sillä en itse näe mistään tai kukaan ei kerro millaista vauhtia me menemme. Peikkokin on vielä hieman laiskahko joka vaikeuttaa oikean rytmin löytämistä, niin että se näyttää myös ulospäin hyvältä.

Käsiä Heidi käski siirtää eteenpäin, niin että kyynärpäät ovat hieman kylkien etupuolella. Tällöin saan Peikon ratsastettua turpa hieman edempänä. Tiedostan sen itselleni että minulla on suht kova käsi, jos jään sitä jännittämään ja vedän juurikin helposti kättä syliin. Varsinkin jos Peikko on pörröllään, niin jään hieman varmistelemaan ja kerään sitten koko hevosen edestä liian lyhyelle. Käden asennosta Heidin ei tarvinnut kauhean montaa kertaa muistuttaa niin se pysyi jo kivasti edempänä ja pehmeämpänä. Vastapainoksi kädelle sain ratsastaa jalasta hieman napakammin. Tarkoitus oli ajatella isoja askelia niska korkeammalla, turpa edempänä ja silti Peikon piti olla rento, eikä se saanut kipittää altani pois. Tämä sujui hetkittäin todella hyvin ja Peikko jaksoi keskittyä minuun. Minä muistin itsekin ratsastaa tarkasti niin pakka pysyi kasassa.

Ei tehty kauhean kauaa siirtymiä ympyröillä, sen verran että saimme siirtymät toimimaan ja ravia paremmaksi. Käyntiin ei kauheana tarvinnut tehdä muutoksia. Siirryimme koko kentälle. Emme tehneet mitään tehtävää kovin kauaa, joka oli Peikolle hyvä. Se on nimittäin niin nopea oppimaan kaikki tehtävät ulkoa että on hyvä mennä erilaisia tehtäviä, jotta mielenkiinto säilyy. Heidi sanoi aina edellisen ethtävän jälkeen mitä seuraavaksi.

Teimme muutaman kerran kolmikaarisen kiemuran ravissa ja sen jälkeen jatkoimme lävistäjälle jonka keskellä käyntiin siirtymä. Tässä minun piti muistaa mennä lävistäjillä suoraan ja kolmikaarisella asettaa hyvin kaarteiden ajan. Tulimme sitten keskihalkaisijalla muutamia väistöjä ravissa. Ensin oikealle, tämä kierros onnistu paremmin kuin vasempaan. Minun piti muistaa ratsastaa myös molemmista jaloista eteen eikä vain vasemmasta jalasta väistöä. Tässä suunnassa Peikko oli huomattavasti suorempi. Vasempaan väistättäessä sähläsin itse ihan täysin. Pyysin liikaa oikealla jalalla ja liian vähän vasemmalla, jolloin Peikko tietysti meni liian jyrkästi ja mutkalla. Sain kuitenkin korjattua seuraavilla kerroilla ja saimme muutaman kunnollisen suojan ja tasaisen väistön.

videolla hieman sujuvampaa väistöä

linkki videoon

Kävelimme hetken aikaa välikäyntejä ennen kuin aloimme laukata. Laukassa menimme ensin koko kenttää ja tein isoja pääty-ympyröitä. Laukkaa piti ajatella hieman enemmän pidemmäksi ja matkaa voittavammaksi. Sekä käsien piti pysyä ylhäällä. Myös tasaiset ulkoavut ympyröillä piti muistaa. Varsinkin oikeassa kierroksessa Peikon ulkolapa pääsi hieman työntymään ulos. Suorilla urilla sain ajatella asetusta sisälle, mutta sitä ei saanut näkyä. Menimme suoraa, mutta mistä kohti vain olisi pitänyt pystyä kääntymään ympyrälle tasaisesti ilman että se olisi tullut Peikolle yllätyksenä. Tulimme molemmissa kierroksissa muutaman kerran lävistäjille. Niissä täytyi säilyttää tasainen tempo ja suoruus, sekä siirtyminen raviin piti tehdä siististi.

linkki videoon

Siirryimme seuraavaksi pääty-ympyrälle laukkaamaan ja teimme siinä siirtymiä raviin ja takaisin laukkaan. Alaspäin siirtymät onnistuivat hyvin, mutta laukan nostoissa Peikolla nousi pää samalla laukan noustessa. Nostoissa sainkin ajatella samalla tavalla kuin ravi siirtymissä. Ajatus asetuksesta sisälle ja jalat sai olla lähellä koko siirtymän ajan. Kun saimme molemmissa suunnissa hyviä tasaisia siirtymiä otimme raville. Ravissa sain työntää taas kättä pidemmälle eteen jolloin Peikko pääsi venyttämään kaulaansa ja askeltaan pitemmäksi ennen loppukäyntejä, ilman että nakkaan ohjaa pois. 

laukka kuvat ei vät olleet kauhean onnistuneita

Loppukäyntien aikana juttelimme hetken vielä Heidin kanssa. Peikolla on hänen mielestä kivat puhtaat askellajit, ne kaipaavat vähän enemmän lennokkuutta. Niska saa olla korkeammalla ja takajalat hyvin mukana koko työskentelyn ajan. Lyhyillä, mutta napakoilla treeneillä on hyvä kohottaa Peikon omaa kantamiskykyä. Paljon monipuolista liikuntaa, ettei se kyllästy ja tätähän me tehdään! Valmennus oli tosi kiva ja sain paljon neuvoja myös itsenäiseen ratsastukseen. Aletaankin nyt Peikon kanssa käydä Heidin kouluvalmennuksissa aina hänen ollessa pohjoisessa valmentamassa.

Mitäs tykkäsitte tällaisesta postauksesta, jossa olen tarkemmin selittänyt mitä teimme valmennuksessa?

estetreeniä

Viime viikolla satoi pieni lumikerros maahan, juuri sinä päivänä kun oli tarkoitus hypätä. Onneksi lumet sulivat nopeasti pois. Peikolla kun ei ole enää tilsakumeja, ne otettiin pois edellisessä kengityksessä ja minä pyörittelin hokitkin irti hieman myöhemmin.

Nyt kuitenkin tämän postauksen aiheeseen eli edellisviikon estetreeniin. Kuvaajaksi ja esteiden nostajaksi sain mukaan Miia. Kuvista ja videoista kiitos hänelle. Menin tallille jo hyvissä ajoin laittamaan Peikkoa valmiiksi. Miian tultua oltiin Peikon kanssa valmiita lähtemään kentälle. Jätin Peikon Miialle kävelytykseen siksi aikaa kun rakensin kentälle kolme estettä. Suoranlinjan toiselle pitkälle sivulle ja putkiesteen lävistäjälle niin että pystyin tulemaan sen kaarevalla linjalla ristikolta.

Aloin reippaasti ravailemaan isoilla ympyröillä taivuttaen. Peikko tuntui oikein kivalta ja pysyi ohjan ja pohkeen välissä hyvin. Tein myös muutamia pysähdyksiä suoraan ravista, ne onnistuivat myös hyvin. Hetken päästä nostin jalustimet kaulalle ja jatkoin ravityöskentelyä.

Pian nostinkin jo laukan. Sitä työstin myös ympyröiden avulla. Teimme myös muutamat vastalaukat molempiin kierroksiin. Peikko oli myös laukassa hyvin kuulolla. Vähän innokkaalta vaikutti, mutta ei yrittänyt ottaa omia sätkyjään. Laitoin sitten jalustimet takaisin jalkaan ja otin hieman laukkaa eteen pitkille sivuille. Tulimme myös muutaman kerran lävistäjällä olevan puomin yli jonka jälkeen tein vastalaukassa seuraavan päädyn. Hetken käveltyä aloimme hyppäämään.

Verryttely hypyiksi otimme ensin linjan oikeasta kierroksesta, esteet olivat pieninä ristikkoina. Väliin tuli sujuvat viisi laukkaa. Tulimme linjan vielä kerran ja sen jälkeen vaihdoin suuntaa. Vasemmassa kierroksessa sain ratsastaa enemmän eteen jottei väli jäisi liian pitkäksi. Peikko jäi selvästi puskemaan ulkoapuja vasten ja jäi hitaaksi pohkeelle. Toisella kertaa sain jo sujuvan välin eikä otettu sitä ylimääräistä askelta mukaan. Tulimme myös putki esteelle sen ollessa ilman yläpuomia. Hyppäsimme sen molemmista suunnista. Oikeasta isolla kaarteella ja vasemmasta tiukemmalla kaarella. Paikka osui hyvin, eikä Peikko tuijottanut sitä.

Nostimme esteitä hieman ja aloin tulemaan pientä rataa. Oikealta linja josta jatkoin laukan korjattuani putkiesteelle, siinä saimme vaihdettua laukan esteen päällä ja tulimme myötälaukalla alas. Seuraavana ratana tulimme oikeasta punaisen ristikon josta kaarella putkelle ja sen jälkeen suoralle linjalle vasemmasta kierroksesta.

Ensimmäinen kerta ei oikein sujunut. Peikko laittoi sen vaihteen päälle jossa hän tietää miten mennään ja mistä kohti. Siinä sain yrittää tehdä pidätteitä jotka menivät kuuroille korville. Tästä syystä tulimme punaiselle aivan liian lähelle, jonka seurauksena lähden turhan paljon puskemaan seuraavalle esteelle. Paikka oli kuitenkin hyvä, mutta jostain syystä Peikko pukittaa esteen päällä ja jatkaa matkaansa pomppien puolelta toiselle. Sain sen kuitenkin nopeasti kiinni ja hetken naurettuani aloitin koko radan alusta.

Tällä kertaa jäin ihan hirveästi varmistelemaan ettei Peikko pääse toista kertaa yllättämään ja tulimmekin ensimmäiselle hieman lähelle, mutta pidin jalat kiinni ja hyppy oli kuitenkin suht hyvä. Seuraavaan väliin jäin taas liikaa ottamaan edestä ja paikka jäi tällä kertaa kauvas. Onneksi Peikko kuitenkin lähti hienosti hyppäämään vaikka minä en ollut ihan kartalla mitä seuraavaksi tapahtuu. Laukka vaihtui myös vasemmaksi ja jatkoimme linjalle ensimmäiselle tulimme ihan ok. paikkaan tempo olisi saanut olla terävämpi, mutta näin pienillä se ei haitannut. Koko välin ajan pidän ja pidän, Peikko kiltisti odottaa ja odottaa. Tulimme välin kuudella askeleella. Tulin vielä kerran saman radan ja tällä kertaa annoin Peikon edetä. Kaikki hypyt tulivat hyvin, oikeisiin paikkoihin ja myötälaukalla päästiin aina jatkamaan.

Näillä korkeuksilla tulimme vielä yhden radan. Oikeasta kierroksesta suoralinja ja siitä jatkoimme putkelle josta kaarella punaiselle. Tulimme sen vain kerran vaikka Tulimme suoralta linjalta väärässä laukassa alas, sekä kaarevalinja mentiin vastalaukassa. Peikko kuitenkin korjasi sen myötälaukalle punaisen päällä. Tämä  rata oli muutenkin sujuva ja paikat olivat hyvät.

Kävelyn aikana nostin esteitä hieman. Punainen pidettiin ristikkona ja sinisen nostin noin 70cm pystyksi. Myös putki estettä nostimme hieman. Otin yhden hypyn putkiesteelle ennen kuin aloin tulemaan suoraa linjaa. Nyt vasta alkoi tuntumaan siltä että Peikko innostuu hieman.

Aloitimme ensin oikeasta kierroksesta. Peikko oli ihan tohkeissaan menossa joten väli jäi hieman ahtaaksi. Miia venyttikin väliä vähän, sen jälkeen vaihdoimme vielä suuntaa. Väli onnistui myös vasemmasta kierroksesta. 

Tulimme näillä korkeuksilla kahdenlaiset radat. Molemmat olivat samoja kuin pienemmillä korkeuksilla. Ensin tulimme oikeasta kierroksesta suoranlinjan ja sen perään pelkän putkiesteen. Tämä meni hyvin ja paikat osuivat hyvin kohdalleen. Seuraavaksi tulimme oikeasta kaarevanlinjan ja siitä jatkoimme suoralle linjalle. Kaareva onnistui hyvin, mutta en saanut pystylle hyvää paikkaa joten tulimme vielä kerran pelkän pystyn uudestaan. Paikka osui hyvin ja annoin Peikon kävellä.

Laitoimme vielä yhden okserin apupuomilla toisele pitkälle sivulle. Se me tultiin muutama kerta ja onnistuneen hypyn jälkeen. Oli hyvä lopettaa vaikka Peikko vasta alkoi innostumaan. 

linkki videoon

Loppuravit annoin Miian ratsastettavaksi. Minä purin sillä välin esteitä pois ja siivosin kenttää puhtaaksi. Peikko ravasi rennosti molempiin kierroksiin jonka jälkeen se sai kävellä hyvin ennen talliin menemistä. Tallissa se sai linimentin jalkoihinsa, melassi kupin ja heinän syöntiin omaan tarhaansa. 

Kun saimme tallissa kaikki valmiiksi kävimme vielä tarhassa ottamassa muutamia kuvia ja tekemässä temppuja. Peikko jäi tyytyväisenä syömään heiniään meidän lähdettyä.

pusun se oppi antamaan kun nostin käden kasvojen viereen, nyt se tekee pelkästä pyynnöstä sen, fiksuheppa ♥

etusormen nostaminen tarkoittaa Peikolle huulen nostamista/irvistystä