maaliskuun viimeiset

 kaikki kuvat (c) äiti

Ollaan menty nyt ihan rennosti Peikon kanssa. Kentän pohjan kunto on vaihdellut joka päivä ja sen mukaan on sitten pitänyt ratsastaa. Lauantaina kävimme maastossa köpöttelemässä. Mentiin paljon käynnissä, otettiin muutama ravipätkä ja yhdellä suoralla pääsimme laukkaamaankin. Peikko oli oikein innoissaan, mutta pohjien takia ei menty mitään rankkaa reissua.

Sunnuntaina mentiinkin sitten ilmansatulaa kentällä. Mentiin kaikki askellajit läpi ja Peikko oli oikein kiva. Hieman laiskahko, ollut muina päivinä enemmän jarruteltava kuin eteen käskettävä. Käyntiä ja ravia työstin enemmän kuin laukkaa, siinä tein vain nostoja ja lyhyitä laukkapätkiä.

Maanantaina kävimme äitin kanssa ratsastamassa Peikolla. Äiti meni ensin ja hetken kuluttua minä menin selkään. Tein paljon siirtymiä ja temponmuutoksia. Ratsastin pelkästään uralla, muualla oli hieman pettävä lumikerros. Laukassa otimme muutamia nostoja ja siirtymiä alaspäin. Peikko reippaili taas hienosti kokoa ajan ja keskittyi minuun ja apuihini. 

Tiistaina kenttä oli sen verran pehmeää lunta täynnä, että siinä oli jopa hyvä ratsastaa. Työstin Peikkoa kahdeksikolla sisälle ja ulos asettaen sekä taivutellen käynnissä ja ravissa. Ravissa otimme muutamia pysähdys-peruutus-ravi siirtymiä. Montaa kertaa en niitä voinut tehdä, kun Peikko alkoi ennakoimaan ja peruuttelemaan yksikseen. Laukassa teimme ympyröitä ja siirtymiä eri askellajeihin. Loppuraveissa tehtiin askeleen pidennyksiä. Peikko oli jälleen todella kiva ratsastaa!

Keskiviikkona äiti lähti taas mukaan ratsastamaan ja se sai mennä ensin. Kenttä oli nyt niin huonona että vain uralla pystyi menemään. Äiti ratsasti vain käynnissä ja minä menin sitten hieman ravi työskentelyä. Käynnissä työstin myös hieman ennen loppukäyntejä.

Tänään, torstaina kenttä oli paljon parempi kuin alkuviikosta. Toinen reuna oli melkein sula ja toinen taas hyvällä lumella. Päätin sitten laittaa lumelle yhden esteen. Aloitin ravaillen ja saman tien huomasi kuinka erilainen Peikko oli verrattuna kaikkiin muihin kertoihin. Se koitti painaa vahvasti pitkin kenttää kuuntelematta tippaakaan mun avuista.

Ei auttanut kuin nakata jalkkarit ylös ja alkaa työskentelemään harjoitusravissa. Tein alkuun isolla kahdeksikolla vasta-asetuksia sillä niiden avulla saan yleensä Peikon paremmin tukeutumaan molempiin ohjiin. Tein myös paljon todella pieniä kaarteita joissa taivutin koko rungosta ja pyysin silti ravaamaan takajaloista asti. Peikkoa otti ihan silmin nähden kupoliin ja se koitti hidastella, nakella niskoja ja puskea ulkoapuja vasten. Hetken pyöriteltyä se heltyi ja alkoi kuuntelemaan minua. Minä vain iloitsen! Ihanaa kun on heppa joka pistää hieman haastetta ratsastajalle.

Aloin sitten tulemaan puomi-putki(n.40cm korkea)-puomi linjalle. Välit laitoin innariksi. Tulimme ensin ravissa, hyppy lähti hieman läheltä ja Peikko heitti esteen päällä kunnon pukin ja jatkoi iloisesti matkaansa. Tulimme vielä uudestaan ravissa ja tällä kertaa ihan fiksusti. Siirryttiin sitten laukkaan ja linjalle. Esteen jälkeen se otti ohjat omiin kavioihin ja koitti painella pää alhaalla pitkin kenttää. Aloimmekin sitten ottamaan aina pysähdyksen suoralla esteen jälkeen ja pysähdyksestä uusi laukka. Tätä teimme molemmissa kierroksissa. Paikat osuivat siitä huolimatta hyvin kohdalleen.

Kävin siirtelemässä puomeja yhden laukan väleiksi ja samalla kävelimme välikäyntejä. Selkään noustua ravailin hetken kumpaankin kierrokseen ja aloin taas tulemaan linjalle. Peikkko oli jo hieman paremmin avuilla ja sain sitä lyhennettyä sekä pidennettyä tarpeen mukaan puomia lähestyessä. Muutaman kerran se kuitenkin katseli pusikoita ja koitti ottaa omia säpsyjä, mutta en antanut sen häiritä vaan jatkettiin normaalisti.

Muutamien hyvien pätkien jälkeen kävin vielä laittamassa kavalettipalikoiden avulla puomin putken päälle ja este oli ehkä sen 50cm. Ensimmäisen kerran lähestyimme vasemmasta kierroksesta laukassa. Jo kaukaa tunsin että Peikko hieman mietti esteen ylittämistä ja minä iloisesti kökötän selässä vaikka oisin voinut toki ratsastaa pohkeella jolloin olisimme yli menneet, mutta ei! Peikko teki juuri ennen estettä kamikatzeloikan vasemmalle ihan hirveän pukkisarjan saattelemana. Onneksi olen tottunut tuollaisiin pukkeihin ja kyydissä pysyminen ei ollut ongelma. Hirveä nauru ryöppy pääsi suustani ja kysyin ihan ääneen Peikolta että mikäs se tollanen oli ? Peikko vaikutti oikein tyytyväiseltä itseensä.

Eikun uudestaan ja tällä kertaa ratsastin sen loppuun asti, eikä minkäänlaista ongelmaa. Tulimme sen vielä oikeastakin kierroksesta ja saimme hyviä hyppyjä oikeilla ponnistuspaikolla ja ilman pukkeja! :D Joku saattaa ajatella että mie oon hieman hulluna, kun tykkään siitä että heppa osaa olla eloisa ja sillä on pilkettä silmäkulmassa. Peikko osaa onneksi käyttäytyä fiksusti äitin ratsastamana ja mun kanssa sit osaa innostua maastossa ja esteillä. 

Loppuraveissa Peikko oli oikein rento ja letkeä eikä nähnyt enään yhtään pikkupeikkoa metsässä , jota olisi voinut paeta takavasemmalle. Kävelin maastakäsin soratietä eestaas kunnes puuskutus oli loppunut. Tallissa tein kaikki normi hommat ja linimentoin vielä jalatkin vaikka montaa hyppyä ei otettu. Innostuin vielä tarhassa hieman leikkimään Peikon kanssa. Se lähti jopa juoksemaan mun kanssa ja nosti hienosti myös huulta, sekä sain siltä vaatimattoman pusun kasvoille.♥

Huomenna, perjantaina on tarkoitus mennä maastoon ja katsoa että päästäisiinkö me hieman rällättelemään! Lauantaina Jomppe tulee katsomaan ja ratsastelemaan Peikolla. Sunnuntaille on sitten pienillä esteillä jonkun näköistä ratatreeniä kentän kunnosta riippuen. Sillä ilmoitin meidät ylirannalle estekilpailuihin 10.4! Mennään siellä ihan vain ristikko ja 50cm Sillä en halua vielä hypätä 70cm,kun ei olla vielä yksittäistä enempää hypätty ja meillä on aikaa rauhassa treenata ja nostaa korkeutta. Hyviä kokemuksia lähdetään hakemaan ja hauskaa meillä varmasti tulee olemaan!

ensimmäiset hypyt

Peikolla ainakin on hauskaa!

Perjantaina sain Miian mukaan tallille, kuvailemaan ja Peikkoa katsomaan. Tarkoituksena oli hieman hypätä jumppasarjaa. Kentällä oli kuitenkin sen verran paljon lunta, että en alkanut laittamaan mitään vaikeaa ja tyydyttiin yhteen pystyyn pitkällä sivulla.

Alkuverryttely hoiti äiti ja iskäkin kävi Peikolla hetken liinan päässä kävelemässä ja ravaamassa. Tällä välin rakennettiin este kentälle. Hetken kuluttua minä kiipesin Peikon selkään ja aloin ravailemaan. Tulimme ravissa muutaman kerran ristikon yli. Kerran Peikko hyppäsi sen ja lopuksi pääsimme ihan astumalla esteen ylitse. 

Aloitin sitten laukka työskentelyn. Tein ympyrän ennen kuin lähestyimme ristikkoa. Saimme hyviä lähestymisiä kummastakin suunnasta. Peikko oli oikein iloisesti menossa kohti estettä ja sain hyvin säädeltyä laukkaa, joko hieman pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Kerran kyllä teimme täyskaadon oman arviointi virheen takia. Ponnistuspaikka tuli liian lähelle estetä, seuraavalla kerralla sain korjattua.

Nostettiin ristikkoa hieman ja tulimme sen muutaman kerran molemmista kierroksista. Vaikka en kaikkia välikäyntejä kirjoita niin niitä tehtiin aika paljon. Peikolla meinasi tulla kuuma kun joutui pienessä hangessa painelemaan.

Laitettiin ristikko pystyksi ja tulimme sitäkin muutaman kerran molemmista suunnista. Pystylle paikat osuivat ihan nappiin ja saimme hyviä hyppyjä. Kerran tosin tulimme alitemmossa ja este putosi. Seuraavilla kerroilla muistin pitää jalat kiinni ja auttaa paremmin Peikkoa hypyissä.

Halusin laittaa pystyn alle mustan putkilon pelokkeeksi, samalla nostettiin estettä hieman isommaksi. Peikkoa se ei oikeastaan kiinnostanut yhtään koko putkilo vaan hyppäsi kivasti sen ylitse. Tämäkin este tultiin molemmista kierroksista. Paikat osuivat aika kivasti nappiin. Muutaman kerran sain ratsastaa isommin eteen että ei jäädä aivan liian kauas esteestä. Liian lähelle ei niinkään tultu.

Nostettiin vielä viimeisen kerran ehkä noin 70cm korkeuteen. Lähestyimme ensin vasemmasta kierroksesta. Tultiin hieman liian lähelle ja seuraavalla kerralla vielä lähemmäs, mutta Peikko selviytyi hienosti puhtaasti ylitse. Seuraavalla yrityksellä ratsastin paikan parhaani mukaan. Saimme onnistuneen ja ilmavan hypyn. Se riitti vasempaan kierrokseen. Tulimme vielä oikeasta kierroksesta kaksi kertaa, taas hieman lähelle ja viimeinen hyppy juuri oikeaan kohtaan ja Peikko hyppäsi todella hyvin sen. Miiakin totesi videolla että nythän se vasta hyppää!

linkki videoon

Loppuraveissa Peikko tuntui todella kivalle. Ravi oli jopa tavallista parempaa ja se tarpoi innokkaasti ”hangessa” Loppuun se ansaitsi isot taputukset. Peikko hyppäsi todella hienosti koko tunnin ja olen ylpeä meidän pikku pallerosta!

Annoin Miia vielä käydä Peikolla hieman ratsastamassa. Se meni kaikki askellajit läpi ja Peikko järjesti vielä omat spurttailut. Onneksi Miia on pätevä ratsastaja ja laittoi Peikon hommiin pelleilyjen jälkeen. Olihan se hieno poika ja Miiakin tykkäsi.

Vaikka tunti oli sille hieman rankka niin se jaksoi kuitenkin tsempata loppuun saakka! Tallissa laitettiin kylmät etusiin, venyteltiin, laitettiin myös linimenttiä. Pihalla otettiin vielä muutamia söpöily kuvia, meistä. 

Peke oppi irvistämään myös ilman porkkanaa! (tavoite saavutettu!)

Tähän loppuun vielä yksi juttu. Olen vaihtamassa blogille uutta nimeä ja yllätysyllätys uuden nimen keksiminen ei olekaan aivan helppoa... Joten jos jollakin teistä on nimi ehdotuksia blogini uudeksi nimeksi, saa laittaa kommenttia! Blogin nimen pitäisi jotenkin liittyä Peikkoon!

Pekestä on tullu tosi tosi tärkee mulle♥

mihin se kevät karkas?

lumiset kuvat on Marian kuvaamia

Maanantai-aamuna en pitkään nukkunut vaan suuntasin jo kymmenen aikaan Peikon luokse. Peikko saa nyt asustella omassa tarhassa ja kaverit on langan toisella puolen. Tehtiinkin tarhassa hieman maastakäsittelyä ja muutenkin rapsuttelin Peikkoa melko kauan, ennekuin siirryttiin talliin. Tallilla Peikko oli levoton ja huuteli kavereiden perään. Laitoin sen nopeasti kuntoon ja suuntasimme ulos.

Mietin hetken, että mihin me nyt mentäisiin. Kentän omistajan kanssa emme olleet vielä jutelleet, joten lähdin kävelemään ja ihmettelemään muita talleja ja pelottavia roskapönttöjä. Lähdimme kävelemään hiekkakuoppia ympäri ja päädyimme kentälle, joka sijaitsi tallin lähellä. Vaihdoin pikaisesti tallista Peikolle vahvemman kuolaimen ja päätimme viettää muutaman tunnin maastossa pyöriessä. Menimme reippaasti laukaten ja rennosti ravaten erilaisia reittejä. Peikko oli oikein mukava maasto kaveri. Se kyllä muistutti aina välillä kuinka pelottavia kivet saattoivat olla tai että pilkkijät voivat hyökätä varoittamatta kimppuun. Minua enemmän nauratti kun toinen ”säikähtäessä” teki puhtaita lentäviä laukanvaihtoja. Vajaan kahden tunnin päästä suuntasimme takaisin tallille.

Tällä kertaa tallissa Peikko oli ihan rennosti ja sain hoitaa sen rauhassa pois. Tarhassa mentiin vielä hieman seuraamis-leikkiä. Siinä Peke on aika haka vaikka mielummin kävellä löntystää perässäni kuin juoksisi reippaana. Eihän me illalla maltettu olla pois tallilta ja lähdimme äitin kanssa käymään Peikkoa katsomassa ja juttelemassa kentän käytöstä. 

mitäköhän nuo naapurit tuolla tekee?!

Tiistaina menin päivällä taas touhuilemaan Peikon kanssa. Tällä kertaa tarkoituksena oli hieman juoksuttaa sitä. Peikko oli todella helppo juoksuttaa ja se kuunteli ääni apuja hyvin. Alkuun laukassa se veteli ihan hirveitä pukkisarjoja ja pommpi innosta. Hetken päästä se kuitenkin rauhoittui. Juoksutin ehkä sen 30min sisältäen pitkät käynnit alkuun ja loppuun.

Tallilla Peikko oli taas alkuun rauhaton, mutta pian se alkoi keskittymään minuun eikä kavereihin jotka olivat ulkona. Venyteltiin kaikki jalat ja aloin opettamaan peikolle hieman huulen nostoa. (kyllä se on tärkeä oppia! :D) Vein sen takaisin tarhaan ja laittelin tavaroita järjestykseen, odottaen äitiä. 

Äitin tultua otin Peikon sisälle ja laittelin sille ratsivarusteet päälle. Suuntasimme kentälle. Minä menin ensin selkään. Aloin melko nopeasti ravaamaan isoja ympyröitä ja suoria teitä. Peikko tuntui todella kivalle. Ei ollenkaan laiskalle vaan se oli kokoajan menossa ja teki mitä pyysin. En mennyt mitään vaikeaa, vaan kaikki askellajit läpi, muutamia siirtymiä ja peruutuksia. Sitten päästin äitin selkään.

Kiipesin vielä lopputunnista Peikon kyytiin ja laukattiin hieman lisää. Nyt Peikko laukkasi huomattavasti paremmin. Ravissakin se oli aktiivisempi vaikka en itse ratsastanut sitä yhtään tehokkaammin. Kentällä oli pieni noin 20cm korkea kavaletti jonka yli tulimme muutaman kerran molemmista suunnista. Huomais kuinka Peikko innostui pikku kavaletista todella paljon. Ravailin itten rennosti loppuravit ja kävelin hyvin ennen talliin menoa.

nämä, ei lumiset kuvat on äitin ottamia tiistailta ja ne on napattu alkutunnista

Keskiviikkona kävin hyvin nopeasti tallilla ratsastamassa Peikon. Illalla oli omistajanvaihdos ilmoituksen tekoa. Ja koulussakin piti päivällä käydä. Sieltä suuntasin suoraa tallille ja laittelin Peikon kuntoon. Nyt se oli jo heti alkuun rennosti tallissa.

Kentällä kävelin hetken pitkin ohjin ennen kuin otin ohjat käteen ja aloin ratsastamaan kulmia ja erikokoisia voltteja molempiin kierroksiin. Oikeaan kierrokseen Peikko taipuu paremmin, mutta jää myös hieman hitaaksi oikeastajalasta. Vasempaan se taas hieman koitti puskea ulkoapuja vasten. Aloin sitten ratsastamaan väistäjä molempiin kierroksiin. Alkuun Peikko kokeili että onkohan pakko jos ei taho. Tein hyvin nopeasti selväksi että oli pakko ja Peikko tekikin oikein hienoja väistöpätkiä. Oikeanpuolen avutkin alkoivat menemään paremmin läpi.

Lähdin sitten raville ja jatkoin samojen tehtävien tekimistä myös ravissa. Väistöt tein loiviksi ja Peikko selviytyi todella hienosti niistä. Peikko alkoi myös kuuntelemaan todella hyvin oikeanpuolen apuja, unohtamatta vasemmanpuolen apuja. Pystyinkin hetkittäin keskittymään myös omaan istuntaani, Peikon ollessa hyvin avuilla.

Laukassa tein alkuun vain isoja ympyröitä sekä pidin huolen suoruudesta ja tasapainosta. Peikolla on todella kiva laukka jota on helppo säädellä lyhyemmäksi. Vasenlaukka on hieman helpompi kuin oikea. Oikeaan se hieman vastustaa sisään asetusta, mutta hetken päästä se antaa periksi ja taipuu myös oikealle. Laukassa en vielä vaadi sitä kulkemaan kokoaikaisesti pyöreänä vaan annan sen laukata vapaammassa muodossa. Kunhan se säilyttää saman rytmin ja asettuu, sekä taipuu siihen suuntaan mihin ollaan menossa.

Pidin väli käyntejä useaan kertaan ettei Peikko heti väsähdä. Se palautuu yllättävän nopeasti ja pystymme taas jatkamaan töitä.

Kentällä oli edelleen edellispäivän kavaletti jonka laskin puomiksi ja lisäsin vielä toisen puomin yhden laukka-askeleen päähän toisesta puomista. Ravailimme muutaman kerran puomien yli ja sitten aloimme tulemaan laukassa niitä muutaman kerran molemmista kierroksista. Paikat osuivat hyvin kohdilleen ja puomit ylittyivät helposti. Jätin puomit sikseen ja aloin tekemään laukannostoja lyhyillä sivuilla. Laukkasimme pitkänsivun keskelle ja siitä raville, ravi voltti ja seuraavasta päästä uudelleen. Peikko oli oikein hyvä tässä tehtävässä ja laukannostot onnistuivat hyvin. Myöskään ravi siirtymissä ei ollut ongelmaa. Tein tämän saman tehtävän molempiin kierroksiin joka jälkeen siivosin kentän ja lähdimme maastoon loppuraveille ja käynneille. Tallissa venyttelimme jalkoja ja hoidin Peikon takaisin tarhaan.

Torstaina Maria lupautui tulla kuvaamaan meitä, sää ei kuitenkaan suosinut ja lunta tuprutti koko ajan. Osa kuvista on tarkentanut huonosti, mutta ei anneta sen haitata! Peikko alkaa olla tallissa jo aivan normaali ja se on ihan rauhassa vaikka en olekaan koko aikaa vieressä. Laittelin sen kuntoon ja kääräsin vielä pintelit jalkoihin.

Kentällä kävelin hetken ja aloin sitten ravailemaan rennosti isolla kahdeksikolla, johon tein aina kaksi ympyrää ennen kuin vaihdoin suuntaa. Peikko oli oikeaan kierrokseen hyvin hereillä, vasempaan sain hieman enemmän ratsastaa sisäjalalla. Sain melko nopeasti myös vasemman takasen töihin mukaan ja vasenohja keveni heti. Tein myös muutamia nopeita siirtymiä käyntiin ja jatkoin kahdeksikon tekemistä.

Otin alkulaukat reippaasti molempiin kierroksiin. Laukka sujui hyvin molempiin kierroksiin. En jäänyt sitä kauheana työstämään vaan aloin tulemaan muutaman kerran käynnissä avotaivutuksia ja raviväistöjä. Saatiin monta hyvää pätkää ja jätettiin niiden tekeminen sikseen. Annoin Peikon hetkeksi Marialle talutukseen ja laitoin meille ravipuomit jotka olivat aluksi todella vähän ilmassa toisesta päästä. 

Ensimmäisellä kerralla puomeja lähestyessä Peikko tuijotti kavalatti paloja puomien päässä ja vauhti hyyty nollaan. Toisella kertaa mentiin reippaasti yli. Tulimme puomeja monta kertaa. Välillä Peikko ei keskittynyt yhtään vaan potki mennessään puomeja pois tieltä. Lopussa se (ja minä) alkoi keskittyä ja saatiin oikein mallikkaita puomien ylityksiä.

Välikäyntien jälkeen otin molempiin kierroksiin ravi-laukka-ravi siirtymiä. Välillä tein ravissa tai laukassa ympyrän. Muutama käynti-laukka siirtymä saatiin onnistuneesti tehtyä. Molemmat laukat sujuivat hyvin ja Peikko alkoi jopa innostumaan siirtymissä. Ravissa se alkoi nostamaan itseään ylemmäs ja nosteli se hieman jalkojakin eritahtiin kuin alkutunnista.

linkki videoon

Tässä välissä kävimme viemässä satula talliin ja hyppäsin ensimmäistä kertaa ilmansatulaa Peikon kyytiin. Hienosti jätkä hoiti homman kaikissa askellajeissa. Jopa laukka pyöri hyvin. Tulimme ravissa vielä muutaman kerran puomeille ja sen jälkeen aloimme ravailemaan löysemmällä ohjalla loppuraveja. Tein paljon suunnan muutoksia, kun Peikko tuntui rennolle otin sen käyntiin. Annoin Marian talutella sitä hetken kun minä keräsin puomit takaisin reunalle.

Otimme muutamia kuvia ennen kuin suuntasimme talliin. Tallissa laitoin Peikolle linimentit jalkoihin ja venyttelimme ne. Hoidin sen tarhaan takaisin. Sinne se meni tyytyväisenä mussuttamaan heinää meidän kiirehtiessä bussille.

Viikonloppuna kerkeän toivottavasti tehdä uuden ulkoasun ja bannerin, sekä blogi vaihtaa vielä viimeisne kerran nimeään sekä osoitetta joten olkaahan tarkkana!