Tervetuloa vuosi 2015!

Pian vaihtuu vuosi ja on aika jättää hyvästit tälle vuodelle! En oikein keksinyt parempaa tapaa kertoa menneestä vuodesta, joten teen sen vuosihaasteen avulla. 

Tämä vuosi on ollut aivan ihana ja samalla kamala! Olen saanut uusia ystäviä sekä happa kavereita, mutta myös jättänyt hyvästit kahdelle tärkeälle, sain kokea ylläpitohevosen pitämisen ilot ja surut, pääsin matkailemaan Tanskaan jne.

Mennyt vuosi

Parhain muisto?

Näitä on niin paljon! Mutta kaikki ihanat hetket Toton kanssa kun ei tietty vielä tulevasta sekä Vilman meille vuokralle tulo!

Huonoin muisto?

Onko pakko sanoa sitä "ääneen"? Tässä se nyt tulee: Se kun Toto lähti pois♥

Uuden vuoden lupaukseni?

Blogin puolella lupaan postata 10 kertaa kuukausi! Hui! Saankohan sanani pidettyä?!

Vuoden kaviokas?

Tätä jouduin oikeesti miettimään hetken, mutta kun miettii koko vuotta niin kyllä se taitaa olla jälleen Toto!

Vuoden vaikein kaviokas?

Tähänkin joudun valitettavasti vastaamaan Toto. Sitä vaikeampaa heppaa en ole ratsinut tänä vuonna.

Vuoden kuva?

Nämä molemmat tulivat heti mieleen!

Vuoden harrastus?

Ratsastus? Voiko sitä enään harrastukseksi sanoakkaan, enemmän se taitaa olla elämän tapa!

Vuoden hauskin tapahtuma?

Tää on vaikee! Ei ole yhtä hauskaa, mutta monta löytyy. Mutta yksi painitsemisen arvoinen tuli juuri mieleen. Tämä tapahtui Iisalmessa alkukesästä ja kello oli lähempänä puolta yötä. Oltiin juuri viety hepat tallille nukkumaan ja itse lähdimme ostaan ruokaa ja sitten yhden mökin pihalle oli tarkoitus majoittua ft. as-auto. Se mökin piha olikin pitkällä ruoholla ja hieman märkänä. Sehän on sitten aivan mahtava pohja ajaa painava asuntoauto siihen pihaan. Mites siinä sitten kävikään? no se auto jäi siihen jumiin... joo'o oltiin keskellä ei mitään ja kukaan ei tiennyt mitä tehdään. Koitettin työntää sitä, sitten aijjottiin ajaa se ruoho pois ruohonleikkurilla. Lopulta Liisa ja Jonppe keksi laittaa eturenakiden alle matot ja sitten ne pukkas autoa metri kerrallaan eteen päin ja minä sekä Miia olimme lämmittämässä tällä hetkellä saunaa... Onneks saatiin auto irti, harmillisesti matot olivat vain menneet pilalle siinä:D

Vuoden odotetuin tapahtuma/asia?

Suomenratsujen Kuninkaalliset Ypäjällä!

Tutustuinko uusiin ihmisiin?

Tutustuin! Uusiin talli laisiin, uusiin koulukavereihin ja työkavereihin!

Vuoden laji? (ratsastuksessa)

Esteratsastus!

Vuoden parhaat asiat muutenvaan?

Hevoset, kaverit, leffat ja sarjat jotka kaikki auttavat jaksamaan!

esteyksärillä

Sain meidän seuraltamme ahkerasta talkoilustani yhden yksityistunnin. Maanantaina päätin sitten varata minulle ja Vilmalle yksityis estetunnin. Tunnin sainkin jo tiistaille kello 13.00 Kuvista ja videoista kiitos Marjalle!

hieno tasa pysähys

tää taas ei niin hieno

Meni hieman tiukille tuo aamun aikataulu. Onneksi Marja viitsi hakea Vimpun sillävälin kun minä raahaan kentälle kolmen esteen innarisarjaa jossa on puomit joka esteen välissä sekä ravipuomit-portti-okseri-pysty linjan lävistäjälle. Huhhuh että siinä oli kantamista mutta sain kaikki kannettua vaikka muutama mutka tuli matkalle. Sitten Marja tulee sanoon mulle et Vilman vasemman etusen kenkä pyöri ympyrää.. Silloin juuri Anne tuli ja se pisti kengän jalkaan samalla kun käärin pinteleitä vielä loppuun, Lopulta varti yli päästiin kentälle.

 Kävelin hetken alkuun ihan pitkillä ohjilla jonka jälkeen keräsin ohjat ja aloin taivuttelemaan Vimppua molempiin suuntiin. Sitten siirryttiin ravi tehtäviin, siirtymiin ja kaareviin teihin. Tein paljon pysähdyksiä sillä ne onnistuivat tosi hyvin ainakin pääsäännöllisesti. Ei keskitytty olleskaan siihen kulkiko Vilma kauniissa muodossa vaan sen takajalkoihin ja siihen että mennään lyhyenä.

 Tehtiin myös muutaman kerran niin että pidin toista kättä selkäni takana ja tein siirtymiä käyntiin sekä pysähdykseen pelkällä keskivartalolla ja jos tämä ei toiminut, ei Vilma ollut tullu rehellisesti minulle läpi. Toimihan se tosin kerran karattiin tuosta puomilinjalta mutta silti siirryttiin käyntiin. Tämä oli hieman erikoinen verryttely tapa mutta siinä huomasi kuinka hyvin avuilla se oli. Jätettiin laukka verryttely kokonaan pois vähentääksemme Vilman innostumista ja ohijien kiskomista.

 Tulimme ihan ekaksi puomeina tuo lävistäjällä sijaitseva linja. Ravi puomit menivät hyvin, mutta laukka nousi hieman hitaasti ja oli aika laiskaa. Tätä me saimme korjailla muutamat kerrat ennenkuin Vilma ymmärsi mitä siltä halusin.

 Siihen perään jatkoimme aina puomeina olevalle innarisarjalle. Tähän saimme aika hyvin joka kerta askeleet sopimaan eika tullut rikkoja. Mentiin se laukassa mutta laukka nostettiin vasta suoralta linjalta.

Anne nosti linjalle okserin esteeksi ja tulimme sitä muutaman kerran niin. Sekä joka kerran jälkeen menimme myös puomisarjan.

Käveltiin hetki ja annettiin Vilman hengähtää ja samalla siinä nuosi puomeja ylös ristikoiksi. Sekä linjan sarjalle tuli kaikki kolme estettä. Alkuun oli hieman ongelmia siinä että lähdettiin liian laakoina hyppyinä jolloin vimppa väli jäi tietysti pitkäksi, Muutaman kerran jälkeen päästiinkin jo asiallisesti tehtävä läpi. Myös innarisarja tuotti hieman ongelmia alkuun sillä minä pidin liikaa kiinni edestä. Sitten kun uskalsin antaa Viman edetä se menikin jo paremmin.

Näin siinä käy kun esteet nostetaan ja hevonen ei oikein ymmärtänyt sitä. Tultiin nyt pelkkää lävistäjää. Saatiin otettua kauniisti epämääräinen liian läheltä lähtevä hyppy portille ja olin ihan varma että ei hypätä sitä okseria mutta Vimppu ihana rehellisenä hyppäs sen(turhan läheltä mutta kuitenkin) Eikun uudestaan taas tultiin jotenkin hassusti ja jätettiin takasilla hyppäämättä kunnolla portti jolloin se tuli mukaan. Tässä tein myös kauniit kaulaavasten myötäykset(näkyyvideolla..) Vielä kerran ja tällä kertaa kerroin mistä mennään.

Taas otettiin pieni hengähdystauko. Tultiin sitten vasemmasta kieroksesta kahdesti innarisarja. Ekalla kerralla mentiin turhan reippaasti ja viimeisen esteen jälkeen astuttiin toisella takasella vimpan puomin yli. Toisen karran muistin taas ratsastaa ja päästiin hyvin tehtävä läpi.

Vaihdettiin sitten suuntaa ja vielä toisesta kierroksesta. Siinä vaiheessa alkoi taasen Vimpulla kiskomisvaihde. Tehtiin sitten aina voltit ennen laukan nostoa ja siinä tehtiin muutamat siirtymät jotta sain sen takaisin kuulolle. Kerran saimme tultua toinen etunen viimeisen esteen jälkeen laskeutuessa puomin väärälle puolelle, sekä liian lähelle ensimmäistä jolloin otimme sen mukaan ja vauhti jäi liian hitaaksi ja meinattiin myös hieman ottaa turpa osumaa kenttään kun Vilma hyppäsin isosti keskimmäisen enkö kerennyt lyhentää ennen seuraava joka hypättiin taas tosi kaukainen alastulo ja suoraan puomin päälle, onneks Vilma kerkes korjata kinttunsa ja nousta takas ylös.  Tämän jälkeen sitten skarppasin oikein  kunnolla ja saatiin ihan super hyvä viimeinen kerta! Siihen oli hyvä lopettaa hypyt. Anne kävi sitten ottamassa loppu verryttelyt samalla hieman jumpaten sitä. Minä siinä sain omat loppuverryttelyny keräten esteet poies.

Tässä vielä pieni kooste tunnista. Taisin myös hieman innostua nuitten kuvien kanssa sillä niitä tuli ihan kivasti! Mutta ei voi muuta sanoa kun on se vaaan niin hieno pikku tyttö♥

linkki videoon

hankireeniä ja hangen pehmeyden testausta

 Hieman myöhässä tämäkin postaus tulossa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan! Tosiaan viikko sitten sunnuntaina oltiin Vilman kanssa pellolla ilman satulaa ja Liisa tuli kuvaamaan meitä sinne. Sitä ennen mie otin muutamia tarhakuvia Vimpusta.

Alussa otettiin tonttulakin päässä muutamia jouluisempia kuvi. Nämä onnistuivat  mielestäni ihan hyvin, muutamassa kuvassa miun oma naama näyttää vaan ihan sika valkoiselta mut ei murehita sitä!

Tää meijän "viitta" pysyi harmillisesti vain tämän yhden kuvan ajan ja sen jälkeen tippuikin matkasta. Mentiin sitten ihan perus juttuja, ympyröitä ja siirtymiä. Liisa samalla meitä kuvaten.

Tämä on yksi suosikeistani!

haha kattokaa tota tonttulakkia

Vaihoin itselleni kypärän päähän ja mentiin hieman reippaampaa laukkaa pitkin peltoa. Juuri ennen tulevaa  kuvasarjaa päästin kädet irti ohjista ja huusin Liisalle että "ota meistä tällänen hieno kuva!" No hienojahan niistä tulikin...
Vilma teki sitten pienen spurtin pukin kera josta jatkoi yhdellä suurella loikalla, minun irrotessa selästä ja lähestyessä maata. Se tapahtui niin äkkiä että en kerennyt tajuta kun "toivottavasti ei satu!" Millonkohan viimeksi oisin tippunut? Varmaan silloin kun kaaduin Toton kanssa syksyllä. Mutta ei voinut tuolloin muuta tehdä kuin nauraa! Vimppukin jäi vaan nätisti seisomaan siihen viereen eikä etes yrittänyt lähteä mihinkään.

Liisa ja Vimppu

Eikun takaisin kyytiin. Olihan pikkutyttö vähän näyränä ja oikein kiva mennä sitten lumisena. Otettiin uusia laukka pätkiä tällä kertaa ohjat visusti kädessä.

Nyt otetaan sitten viimeinen laukka pätkä ja lopetetaan siihen, eikä niin Vilma?!

Joo'o taitaa olla tuo mun vuokrapolle hieman virtasa:D otettiin vielä muutama rauhallinen laukkapätkä ja loppuverryttelyt kentällä. Mitäs tykkäsitte tälläisestä postauskesta vaihteeksi? Liikaa kuvia vai sopivasti?