maalaiselämä ei ollut meidän juttu!

Viime postauksesta on kulunut jälleen aivan liian kauan. Ehkä tämä hiljaiselo saisi riittää ja postaustahti alkaisi normalisoitua. Jätetäänpä jaarittelut taas sikseen ja palataan hieman ajassa taaksepäin. 16.6 torstaina lähdimme Peikon kanssa kohti Kopsaa, Susannen kotia jossa meidän oli tarkoitus viettää hieman maalaislomaa. Toisin kuitenkin kävi..

Torstaina saavuimme viiden aikoihin perille. Peikko pääsi saman tien tarhaan Skipperin kanssa. Susanne lähti ratsastamaan Retulla ja pojat jäivät tarhaan tutustumaan toisiinsa. Peikon kanssa kävin maastossa ennen kuin laitoimme kaikki kolme samaan tarhaan. Ratsastaessa Peikko oli todella kiva ja malttoi keskittyä vaikka olimme vieraassa maastossa. Ei otettu mitään rankkaa reissua vaan mentiin ihan rennosti fiilisten mukaan. Maaston jälkeen kaikki kolme pääsivät samaan aitaan.

Alkuun kaikki tuntui sujuvan hyvin, Peikko oli tyytyväisenä tarhassa Skipperin ja Retun kanssa. Mitä ne nyt vähän juoksentelivat siellä ja tutustuivat toisiinsa. Seuraavien päivien aikana se ei kuitenkaan ollut enää niin rauhallinen vaan alkoi "juosta" (ennemminkin kiertämään kehää) tarhassa ja karsinassa aina kun en ollut sen näköetäisyydellä tai jompi kumpi poneista ei ollut paikalla. Peikko rauhoittui kunnolla vain talliin, jos siellä oli kaikki kolme yhtä aikaa. Se taas ei ollut mahdollista kuin yöllä, silloin se kuitenkin aina nukkui makuullaan ja sai kunnolla levätä. Sunnuntaina sitten päätin että lähdetään kotiin. Päätös oli Peikon kannalta hyvä, sillä se rauhoittui samantien kotiin päästyä. Hieman toki harmitti, kun oltiin niin paljon suunniteltu seuraavalle viikolle, mutta hevosen ehdoilla mennään!

linkki videoon

Ratsastaessa Peikko oli tosi hyvä koko viikonlopun ajan ja keskittyi 100% siihen mitä siltä pyysin. Siitä kyllä huomaa että se nauttii työnteosta ja haluaa miellyttää ratsastajaa. Perjantaina oli tarkoitus käydä pitkä maastolenkki yhdessä Susannen ja Retun kanssa, mutta harmillisesti Retulta oli tippunut yksi kenkä. Joten päädyttiin pellolle ratsastamaan ja Susanne lähti kuvaamaan. Laitoin Peikolle postikangen suuhun, sillä se oli hieman villin näköinen tarhassa juostessaan.

Hetken kävelemisen jälkeen aloin ravailemaan. Ravissa tein isoja kaarroksia ja ympyröitä. En mennyt mitään varsinaista tehtävää, sillä pellolle on yllättävän vaikea hahmottaa reittejä kun on ratsastanut paljon kentällä ja maneesissa. Peikko tuntui kuitenkin todella kivalle, jarruja ei todellakaan ollut liikaa vaikka vahvempi kuolain oli käytössä. 

Alkuverryttelyjen jälkeen otin laukkaa. Mentiin isoa, jalasta eteenpäin kulkevaa tasapainoista laukkaa tai ainakin pyrin tähän kovasti! Välillä otin suoralla isosti eteen ja kaarteissa lyhensin. Muutamat vastalaukka kaarteet ja laukanvaihdot mahtuivat myös mukaan. Laukassa Peikko oli parhaimmillaan ja liikkui omalla moottorilla reippaasti takajalkoja käyttäen. 

Laukkaamisen jälkeen otin muutamia raviväistöjä, jotka onnistuivat suhteellisen hyvin. Väistöjen jälkeen ravailin päämäärättömästi ympäri peltoa tehden erilaisia kuvioita ja kaarroksia. Loppukäynnit käveltiin tietä pitkin tallille.

 linkki videoon

Lauantaina oli tarkoitus mennä ratsastamaan ennen vesisadetta, mutta sade yllätti ja olimme tunnin jälkeen aivan läpimärkiä. Laitoin Peikolle nurmihokit jalkaan sillä tarkoituksena oli ottaa hyppyjä seuraavan päivän kisoja ajatellen. Pellolla hyppäämisen takia laitoin myös kolmipala kimblewick – kuolaimen, joka on meidän maastoeste kuolain. Rakensimme pellonlaidalle yhden esteen, jota Susanne sitten nosteli ja muutti okseriksi. 

Verryttelyt kuitenkin aloitin ravia ja laukkaa työstäen. Tein paljon tempon muutoksia ja halusin Peikon liikkuvat nopeasti jalasta eteen pyydettäessä. Peikko olikin todella hyvin kuulolla. Esteille lähdettiin varmoin mielin. Hypyt aloitettiin pienellä pystyllä molemmista suunnista. Paikat osuivat hyvin, Peikko tosin liioitteli aikalailla hyppyjen kanssa. Hyvien hyppyjen jälkeen este muutettiin tasaokseriksi ja sitä nostettiin hieman. 

Esteet ylittyivät helposti, välillä hieman turhan isoilla hypyillä! Muutama huonompi paikka tuli vasemmasta kierroksesta okserille. Yksi liian läheltä ja toinen liian kaukaa. Peke oli kuitenkin niin hyvin menossa, että selvisimme molemmilla kerroilla puhtaasti yli. Loppuverryttelyksi ravasin rennosti peltoa ympäri ja kävelin hyvät loppuverryttelyt. Tallissa Peikko sai kylmät jalkaan ja villaloimen niskaan, sekä ämpärillisen melassia. 

linkki videoon

Sunnuntaina starttasi auto kohti Ylivieskaa jossa oli 2-tason esteratsastuskilpailut. Siellä hyppäsimme 80cm luokan joka oli 1-tason luokkana. Susanne hyppäsi Retun kanssa 60cm ja 80cm luokat, joten lähdimme kisapaikalle hyvissä ajoin. Pojat matkustivat todella fiksusti yhdessä ilman mitään pelleilyä. Käytiin katsomassa hieman kisapaikkaa sekä opettelin oman ratani. Kävimme laittamassa hepat valmiiksi, Susanne lähti verryttelemään ja minä kävelin Peikon kanssa.

Pian pääsin itsekin verryttelemään. Ravasin reippaasti isoja ympyröitä. Tein paljon pysähdyksiä, Peikko oli kivan tuntuinen ja liikkui jalasta eteen. Nostin laukan ja tulin muutaman kerran ristikolle, ne ylittyivät hyvin. Annoin Peikon hetken kävellä. Otin hetken kuluttua ohjat takaisin käteen ja aloin hyppäämään pystyä. Sille tultiin vain muutaman kerran onnistuneesti, okserille kerkesin ottaa yhden hypyn ennen verryttely suunnan muuttumista. Toiseen suuntaan otin pystyn ja perään okserin, okserille Peikko ei lähtenytkään kaukaa vaan otti pikkuaskeleen ja pysähtyi melkein okserin sekaan josta kuitenkin lähti hyppäämään. Tulin heti perään toisen kerran ja tällä kertaa lähdimme hyvästä kohti hyppyyn. Annoin Peikon kävellä kunnolla ja aloin lähtä radan kävelyyn.

 Peken mielipide kisaradasta

 

radan jälkeen ei voinut kun nauraa! :D

Rata oli simppeli, 8 estettä perusradalla ja 4 estettä uusinnassa. Lähdimme hakemaan hyvää reipasta rataa. Jouduimme odottamaan melko kauan ennen kun pääsimme radalle. Olin toinen lähtijä ja pääsin radalle edellisen ratsukon ajaksi. Heti kentälle päästyä nostin ravin ja kävin kiertämässä kentän ravissa. Ennen lähtömerkkiä nostin vielä laukan ja tein ympyrän, otin pysähdyksen ja tervehdin tuomaria.

Nostin laukan ja Peikko ei todellakaan ollut pohkeen edessä. Vaikka kuinka yritin saada sen eteen niin se ei vaan lähtenyt. Heti ensimmäiselle esteelle tuntui että se pysähtyi oikeastaan mikään este ei ollut sujuva. Jollain ihmeellä pääsimme koko radan puhtaasti, mutta hyvin hitaasti! Tämä oli ensimmäinen kerta ikinä kun tuntui siltä että keskeytän radan. Jokaisen esteen jälkeen olin jo nostamassa kättä ylös, mutta pidin sen alhaalla ja toivoin parasta (kun en muuta voinut tehdä..) Peikko laukkasi, mutta ei ollut pohkeen edessä ei alkuunkaan. 

Ei siinä auttanut itku markkinoilla. Enemmän huvitti koko suoritus. Pääsin käymään maneesissa hyppäämässä pystyn ja okserin. Maneesissa Peikko oli taas pohkeen edessä ja hypyt olivat hyviä. Ravailin hetken jonka jälkeen lähdin katsomaan Susannen radan. Susannella meni kisat oikein mallikkaasti! 60cm 0vp ja 80cm 0-0 3sija. Onneksi edes toisella meistä meni hyvin! Käytiin ottamassa muutamia yhteiskuvia ennen kun laitettiin hepat vinkkaan. Perille päästyä jätin Peikon karsinaan ja pakkasin kamat kasaan. Muutaman tunnin kuluttua meille saapui kyyti kotiin. 

15.6 ensimmäiset maastoesteet

Uusi kypärä ja huopa päsivät käyttöön! Kaikki postauksen kuvat on äitin ottamia.

Vihdoin saan tämän postauksen tehtyä! Koneen kanssa on ollut todella paljon ongelmia ja hetken jo luulin että joudun alkaa miettimään mistä saan rahaa uuteen koneeseen. Se kun on aika suuressa käytössä minun arjessani. Onneksi ihana isoveljeni osaa tämän koneiden käytön ja korjaamisen paremmin kuin minä.

Palataanpa viimeviikon keskiviikkoon jolloin sain ensimmäisen kerran sovittua maastoestevalmennuksen Limingassa sijaitsevaan treenipaikkaan. Valmentajana mukana oli tuttu ja turvallinen Kaisa. Saavuimme paikan päälle hyvissä ajoin putsaamaan hokinreikiä ja katselemaan paikkoja. Peikko oli yhtä fiksusti kuin aina ennenkin. Sain hyvin laitettua kaikki hokit ja varusteet päälle, sekä kerkesin vielä kävelemään ennen Kaisan saapumista.

Kaisan saavuttua aloin ravaamaan reippaasti kenttää ympäri. Tein paljon siirtymiä ja tempon muutoksia. Pian siirryin laukkaamaan. Laukassa aloin lisäämään laukkaa pitkille sivuille ja otin kiinni lyhyille sivuille. Peikko oli todella hyvin kuulolla koko verryttelyn ajan. Siirryttiin nurmelle jossa kaikki maastoesteet sijaitsivat. 

Aloitimme hyppäämisen pienellä tukkiesteellä. Ennen hyppäämistä kävimme kiertämässä esteen ympäri. Peikko ei katsonut estettä yhtään vaan kävi reippaasti kiertämässä esteen. Nostin sitten oikean laukan ja lähestyin estettä. Paikka olisi ollut hyvä, mutta Peikko sujahti sujuvasti ohi esteestä. Uudella yrityksellä pääsimme ylitse. Tulimme esteelle myös toisesta suunnasta ja nyt menimme ensimmäisellä yrittämällä yli.

Kiersimme jokaisen esteen ympäri ennen kuin lähdimme hyppäämään niitä!

Seuraavana esteenä oli laatikko, joka oli helpon näköinen ja sille oli hyvä lähestyä. Kaksi kertaa otimme siihen kiellon, ne otan molemmat omaksi syyksi. Sillä minua jännitti ihan hirveästi! En edes muista milloin viimeksi olen hypännyt oikeita kiinteitä maastoesteitä. Varmaan mennään vuoteen 2011! Ei yhtään ihme että jännitti ja maha oli täynnä perhosia. Kolmannella kerralla mentiin hienosti yli ja tulimme sen vielä uudestaan. Tämän jälkeen sain sen innon ja luottamuksen hyppyihin. 

Siirryimme seuraavalle esteelle joka oli pieni kapeakolmio. Tähän lähdin luottavaisesti ja pidin jalat kiinni loppuun asti ja menimme ensimmäisellä yli. Esteen jälkeen piti ottaa aina eteen ja uudestaan lähestyessä estettä ei jarrutettu vaan hieman tasapainotettiin laukkaa, sekä tarkastettiin että se on pohkeen ja ohjan välissä. Kaikki hypyt onnistuivat hyvin ja paikat osuivat kohdalleen.

Tästä lähdimme seuraavalle esteelle, se oli valkoinen kolmio jonka päällä on autonrenkaita. Tämä oli kaikista isoin este minkä hyppäsimme, joka taisi olla 90-100cm. Oikeastaan mikään este ei ollut 80cm pienempi, vaikka ne eivät kuvissa isoilta näytä pitkän heinän alta. Tällekin tulimme muutamia kertoja. Ensimmäisellä kerralla tulimme hieman pienellä hypyllä ja ponnistuspaikka tuli lähelle, mutta yli mentiin. Seuraavalla kerralla tulimme todella isolla hypyllä ja Peikko oikein innosti aina hyppäämään sen isosti ja lähti itsekin jo eteen esteen jälkeen. Tulimme oikeasta kierroksesta kapeankolmio esteen ja siitä isolla tiellä rengasesteelle. Tämä meni hyvin ja laukka säilyi kaarteenläpi sujuvana. 

Lopuksi tulimme kaksi erilaista rataa. Molemmissa radoissa oli vielä yhdet esteet mitä ei erikseen hypätty. Ensimmäinen rata alkoi leveähköllä laatikolla, se ylittyi helposti. Siitä jatkoimme laatikkoesteelle jonka hyppäsimme jo alussa. Tälle en saanut hyvää paikkaa, mutta Peikko pelasti hienosti hieman hassulla hypyllä. Kolmas este oli kolmioeste ja siitä jatkoimme hyvällä laukalla rengasesteelle. Molemmat ylittyivät hyvin ja jatkoin vielä kerran laatikkoesteelle ja saimme siihen paremman hypyn.

Viimeinen rata alkoi taloesteellä jota emme olleet vielä hypänneet. Peikko ylitti sen helposti, jatkoimme siitä kolmioesteelle ja siitä oikealle kaartaen rengasesteelle. Viimeiseksi hyppäsimme laatikkoesteen. Kaikki hypyt olivat hyvä ja laukka eteni hyvin myös esteiden jälkeen. Vähän alkoi jo Peikko tuntumaan väsyneeltä ja päätimme jättää hypyt siihen.

Lopuksi laukkasimme vielä isolla laukalla pelto ympäri. Tämän jälkeen kävin kunnolla hölkkäämässä molempiin suuntiin ja taluttelin maastakäsin niin kauan että hengitys tasaantui molemmilta! Purimme rauhassa varusteet pois ja annettiin Peikolle vettä ennen kun laitettiin se koppiin ja lähdettiin takaisin talliin. Tallilla Peikko pääsi pesulle, jalkojen kylmäykseen ja ruuan jälkeen laitoin vielä mellat karsinaan. Seuraavan kerran mennään hyppäämään maastoesteitä ensiviikolla ja toivottavasti saan silloin myös videomateriaalia teille!