Viikko sitten sunnuntaina pääsin pitkästä aikaa Piskon selkään kouluratsastuksen merkeissä. Tarkoitushan olisi päästä kesällä kisaamaan aluetasolla He B:tä ja jos kaikki menee hyvin niin jokunen He A startata. Joten taitaa olla aika alkaa reenaamaan ihan kunnolla.
Päivä oli ihanan valoisa ja pakkastakaan ei ollut paljoa. Erittäin täydellinen ratsastus ilma.
Aloitin ratsastamaan ihan käynnissä ponia avuille. Se koitti puskea ja punkea joka suuntaan välttääkseen työn teon. Hetken siinä ympyröitä ja kaaria käännellen alkoi se hieman helliittää. Tein käynnissä myös väistöjä ja avoja. Nämä menivät ihan hyvin. Vähän koitti Pisko laittaa kaulaa mutkalle ja painaa vaan pohkeen läpi jyräten.
Ravissa jatkoin ympyröiden ja kaarten ratsastusta. Nämä menivät ihan hyvin, ainoana muttana oli se kuinka paljon Pisko painui kuolaimen alle. Alku tunnin kuvat laitoinkin suosiolla roskakoriin sillä Pisko me aivan luotiviivan takana. En antanut sen kuitenkaan enempää haitata sillä se pää nousee kunhan takaset tulevat oikein töihin.
Tehtiin myös paljon siirtymiä. Ravi-käynti-ravi aina jokaisen palikan kohalla kävelin kolmeaskelta ja jälleen raville. Kun tämä sujui ongelmitta otin pysähdyksiä. Pysähdykset olivat sujuvia ja lähen aina tasajaloin!
Laukassa Pisko jälleen käpertyi melko lyhyelle kaullalle, Mentiin alkuun ympyröitä, näissä Pisko koitti oikaista ja pienentää loppu ymprää painamalla sisälle. Nopeasti sain sen oikenemaan ja laukkaamaan suorana kaatumatta kumpaankaan suuntaan.
Pidin pienen käynti tauvon ja sen jälkeen aloin pyytämään ihan kunnolla ravin askelta eteen. Aluksi Pisko koitti tarjota vain kiihdytyksiä ilman askeleen pidennystä. Miitama ihmeellinen pomppukin saatiin kesken ravin kun jätkä keskittyi johonkin aivan muuhun kuin minuun. Sain melko monta lisäystä tehdä jotta takaset lähtivät töihin. Loppujen lopuksi lisätyt- sekä keskiravit onnistuivat hyvin.
Jatkettiin laukka verryttelyllä sillä lailla että teimme lisäyksiä pitkille sivuille, vaihtoja kahdeksikolla, vastalaukka kaarteita sekä laukka-seis-laukka siirtymiä.
tästä puuttuu seisomiskuva välistä
Oikea tilanne kuva laukan vaihdosta! Tää on kyllä ihan kauhea kuva sillä könötän tuolla käsi harjassa ja ohjat löysällä.
Pitihän sitä tulla pieniä erimielisyyksiä siitä että lähdetäänkö me pinkomaan kentän toisesta päästä vaikko mennäänkö me nätisti. Pieneksi protestiksi Pisko näytti sitten pitkästä aikaa minulle parhaat temppunsa! Ei tee näin muilla kuin minulla, todistetusti!
Tämän ponmppu loikan jälkeen sai jätkä tehdä oikein kunnolla töitä ennenkuin olin tyytyväinen sihen.
Aloittaen keskilaukasta ja päättäen sarjavaihtoihin, saatiin mentyä kolme vaihtoa kahden laukan sarjassa, jes! Okei se viiminen tuli ehkä kolmen laukan päästä, mutta tuli kuiteski. Tämän jälkeen otimme pienen hengähdystauvon ja suunnittelin seuraavaa tehtävää.
Siirryttiin ravityöskentelyyn ja aloin työstämään eri kouluratojen osia, enimmäkseen k.n specialin ja B-merkkin tehtäviä. Ravissa sain pikku hiljaa ponin pään oikeaan kohtaan. Välillä se painui edelleen alle, mutta suurimman osan se meni kuitenkin suhtkoht oikein.
Ravin lisäyksetkin menivät hyvin ja pää pysyi luotiviivalla, vaikka yleensä se painuu näissä liian alle. Nyt se oli ohjan ja pohkeen välissä rehellisesti.
Nostin jossain vaiheessa jalkkarit ylös jotta en seisoisi niin paljoa jalustimilla vaan istuisin syvälle satulaan. Ja rentouttaisn tuon sisäkäden! Argh kunhan saisin sen rennoksi antaisin Piskollekkin lisää tilaa liikkua ja näyttää liikkeitään rennommin. Askel kerrallaan kisakauteen on vielä tovi aikaa.
Kun Pisko alkoi toimia suurin piirtein niinkuin sen pitäisi. Aloin minä vasta kunnolla ratsastamaan ja ratsastin jokaisen askeleen, ympyrän, kulman ja siirtymän. Saatiin aivan mahtavia hetkiä ja onnistumisen tunteita. Poni nautti ja minä pystyin pyytämään melkein mitä vain ja jätkä totteli kiltistsi ja kuuliaisesti.
Laukkaa työstin vielä volteilla ja lävistäjille otimme hieman keskilaukan tapaista, sekä juuri uralle siirryttäessä käyntiin tai raviin. Pisko oli ihan soper hyvä ja kuunteli tarkasti mitä siltä pyysin. Menihän siihen hetki mutta se oli sen arvoista.
Lopuksi nappasin satulan pois. Otettiin muutama laukka pätkä ja sitten suunnattiin pellolle. Hieman rennommissa mielin. Käytiin laukkailemassa mutkissa ja kaks kertaa pikku baana läpi. Pisko oli ihan tosi nätisi! Mentiin niin rauhallista laukkaa etten ollut uskoa.
Pitihän sitä napsia muutama söpöily kuva ennen kuin palasimme kentälle loppuverryttelemään!
