pakkaspäivän ratsastukset

Ihanalla ilmalla on paras ratsastaa! Vaikka sunnuntaina pakkanen yletti yli - 25°C asteen, ei se haitannut minua, ratsuja tai kuvaajaa. Vernalle iso kiitos, kun jaksoi kuvata minua koko päivän! Tallilla olisi pitänyt olla alunperin koulukilpailut sunnuntai aamusta alkaen, mutta ne siirrettiin seuraavalle viikolle 24.1 liian kovan pakkasen takia. Hyvin poikkeuksellisesti ratsastin neljällä ratsulla samana päivänä. Vilmalla ja Mimmillä ratsastin pisimpään ja Mesellä sekä Annilla vain reilu puolituntia kumpaisellakin. 

Aloitin päivän tavallisesti aamutallin teolla, poikkeuksellisesti puoli kahdeksalta. Olimme kuitenkin valmiita jo ennen kymmentä. Aamupalan jälkeen hain Annin sisälle ja laittelin sen kuntoon. Alku käynnit otimme osittain rantatiellä ja kentällä. Vartin kävelyn jälkeen siirryin raviin ja ravailimme kummassakin suunnassa viitisen minuuttia. Sen jälkeen jatkoimme käyntiä vielä viisitoista minuuttia. Poni oli vähän turhankin innokkaasti liikkumassa eteenpäin. Anni oli kuitenkin tosi kiva ratsastaa, vaikka emme voi tehdä minkäänlaisia kummempia koulukiemuroita.

Hoidin Annin pois ja hain Vilman sisälle. Suunnittelin lähteväni pellolle ilman satulaa. Käärin Vimpulle tällä kertaa pintelit jalkoihin suojien sijasta. Pellolla ratsastaessa pintelit pysyvät huomattavasti paremmin kuin suojat. Kävelin alkukäynnit tallipihassa samalla kun suuntasin kohti peltoa.

Pellolle päästyä nappasimme muutaman yhteiskuvan jonka jälkeen aloin ravailemaan. Tein ihan ympyröitä ja taivuttelin kahdeksikolla. En vaatinut Vimppua kulkemaan pyöreänä, riitti kuhan se oli kevyt, jarrutti ja kääntyi pyynnöstäni. Otin myös ensimmäiset laukan molempiin suuntiin isolla ympyrällä. Tämän jälkeen käveltiin hetki.

Kävelyn jälkeen aloin laukkaamaan ja ravaamaan pellon reunalla hieman reippaampaa. Pidimme kuitenkin paljon kävely taukoja ja pidin huolen ettei Vimppu hikoillut. Laukassa taisimme molemmat hieman innostua ja pyysin Vimppua laukkaamaan oikein reippaasti muutaman pätkän. Ravissa saatiin ihan hirveen kivoja pätkiä. Vaikken meinannutkaan kyydissä pysyä, kun tamma paineli minkä kintuistaan pääsi. Loppuun otin vielä pari rauhallista laukkapätkää, joiden jälkeen ravailtiin rennosti hetki.

Loppukäyntien ajaksi Verna hyppäsi taakseni istumaan ja kävelimme tallille. Sisällä annoin Vilmalle melassia ja päiväruuan. Hetken päästä nakkasin sille loimen ja vein ulos.

Kävimme ruokkimassa myös muut päivä ruoan saajat ja söimme itsekin samalla kun kamera lämmitteli itseään.

Hain seuraavaksi Mimmin sisälle. Hoidin sen kuntoon ja suuntasimme kentälle. Alkukäyntien jälkeen lähdin melko nopeasti ravihommiin. Tehtiin paljon kaarteita ja suunnan muutoksia. Kokeilin myös kuinka lisäykset lähtivät ja pienen muistutuksen jälkeen saatiin todella kivoja pätkiä. Mimmi painui todella helposti kuolaimen taakse ja satula valui eteenpäin (poni on taas päässyt lihomaan), kuten kuvistakin näkee. Ratsastin parhaani mukaan sitä pidemmäksi, mutta pääasia oli että poni liikkui omalla moottorilla eteenpäin ja teki mitä pyysin.

Laukassa satula vasta valuikin lavoille… Poni oli siitä huolimatta tosi kevyt edestä ja polki takaa aktiivisesti. Se laukkasi pyöreänä hyvää pyörivää laukkaa kumpaankin suuntaan. Tein muutamia laukka siirtymiä. Oikeaan laukkaan oli huomattavasti helpompi kuin vasempaan, muttei sekään suunta ollut huono. Loppuraveissa tein vasta- ja myötäasetuksia. Kävelin loppukäynneillä tallin ympäri.

Nyt oli niin sanotusti kaikki pakolliset hepat ratsastettu. Soitinkin Satulle, että saanko käydä myös Mesen kanssa kentällä. Se passasi, joten ei muuta kuin poni sisälle. Hoidin sen melko nopeasti kuntoon ja suuntasimme kentälle. Alkukäyntien jälkeen aloin ravailemaan ja huomasin ilokseni, ettei poni kuunnellut minua ollenkaan. Vaikka kuinka yritin taivutella ja asetella niin ei auttanut. Mese pyyhälsi pää ja häntä pystyssä iloisesti pärskien pitkin kenttää, muka kyttäillen kaikkia palikoita joita siellä näkyi. En voinut kuin nauraa hassulle vanhukselle, joka oli silmin nähden iloinen. Pahoittelen näiden kuvien laatua, pimeä alkoi aivan liian aikaisin!

Hetkellisesti sain siihen tuntumaa ravissa ja se kuunteli minua muutaman ympyrän verran. Erehdyin nostamaan laukan ja siitä se riemu vasta repesikin! Poni painoi kaasun pohjaan ja loputkin jarrut katosi. Eihän se lujaa mennyt, muttei se kuunnellutkaan. Mitä siinä tilanteessa pystyi tekemään muuta kuin nauramaan?! Laukattiin sitten hetki molempiin suuntiin ja kokeilin tehdä ympyröitä, jotka mukamas auttaisivat minua saamaan paremman otteen ponista. Ei niistä ollut apua, tyydyin sitten tekemään laukanvaihtoja, joita poni teki todella mielellään. Hetken laukattuaan Mese alkoi rauhoittua ja sain myös laukassa muutaman rauhallisemman suoran. Ei me kauhean tosissaan menty, kunhan pidimme hauskaa.

Päädyttiin vielä käymään pellolla ottamassa muutama laukkapätkä ja loppuravit. En tiedä kumpi oli innokkaampi minä vai poni. En voinut olla hymyilemättä ja nauramatta ääneen hassulle ponille joka pärski kuin viimeistä päivää jo pelkästään pellolla kävellessä. 

Rakastan vaan tuota ihanaa poninpalleroa aivan liikaa!♥

monipuolista ratsastusta

Pahoittelen joidenkin kuvien laatua, tuntini on liian aikaisin jolloin valo ei riitä kuviin.

Lauantaina meillä oli Vilman kanssa koulutunti. Tunnin aiheena oli volttien ja ympyröiden ratsastus. Aloitimme verryttelyn itsenäisesti ravissa, tehden samalla loivia kiemuroita pitkille sivuille ja niistä voltit ulospäin. Jokaiseen kulmaan teimme myös voltit joissa piti taivuttaa reilusti sisälle ja samalla pyytää takaosaa ulospäin. Vilma oli heti alusta alkaen mukava ja rento ratsastaa, vaikka takaset eivät tulleet heti alkutunnista reippaasti mukana.

Aloitettii tulemaan tunnin "päätehtävää".  Pitkältäsivulta lähdettiin ravissa keskiympyrälle, johon piti tehdä neljä volttia sisälle päin. Volttien väliin piti ratsastaa takaosa uran ulkopuolella ja sisälle asettaen. Välillä sai käydä kiertämässä kenttää, mutta tunnilla oli vain neljä. Menin melkein kokoajan keskiympyrällä. Vilma tuntui todella kivalle molemmissa kierroksissa. Vaikka takaset eivät alkuun tahtoneet taipua tarpeeksi mahan alle vaan se jäi hieman sipsuttamaan niillä. Väistöjen avulla sain aktivoitua takasia hieman paremmin.

Välikäyntien jälkeen jatkoimme edelleen keskiympyrällä. Nyt menimme aina välillä keskiravissa kierroksen ja jatkoimme sitten normaalia tempoa samallalailla, väistättäen ja volteilla hyvin taivuttaen. Vilmasta irtosi ihan sikahienoja keskiraveja ja välillä menimme muutaman ympyrän peräkkäin, sillä en halunnut lopettaa hyvää fiilistä. 

Laukassa teimme vain isolla keskiympyrällä rauhallista laukkaa ja välillä pyöräytin voltit sisälle päin. Vilma pysyi hyvin tahdikkaana ja suorana laukassa. Pidin sen pään visusti ylhällä enkä edes koittanut ratsastaa sitä pyöreämmäksi niskastaan. Laukan jälkeen loppuraveissa annoin Vilman venyttää kaulaansa eteenalas ja ravattiin rennosti molempiin suuntiin ennenkuin lähdimme talliin.

Lähdin tunnin jälkeen ottamaan kuvia hepoista, ensisijaisesti Vilmasta. Mutta palasin pian talliin hakemaan Marian kuvaamaan meitä, sillä Vilmalla oli kerrankin leikkisä fiilis. Se juoksi muutaman kerran mun perässä ja sitten se veteli kauheita pukkeja ja loikki pystyyn. Maria saikin otettua tosi hienoja kuvia, oisinpa älynnyt ottaa loimen poissa siksi aikaa niin kuvat olisivat vielä hienompia, mutta näillä mennään. 

En osannut valita parhaimpia niin näitä on aika paljon!

10.1 ratsastin Vilmalla sekä Aatulla. Aloitin Vilman ratsastuksella. Menin alkuun kentälle hieman kokeilemaan miltä tamma tuntui tänä päivänä ja hyvä oli! Vilma oli vielä parempi kuin edellisenä päivänä. Ratsastin silti vain hetken kentällä kaikissa askellajeissa. Menimme muutaman puomilinjan yli siinä samalla ja sain säädeltyä Vimpun askeleita hyvin ilman että se yritti pudottaa raville tai rynniä puomeille. 

linkki videoon

Siirryttiin pikkuhiljaa pellolle ratsastamaan johon alan alkaen suunnittelin meneväni. Otettiin muutama ravi pätkä ja annoin Vilman mennä omaa tahtiaan tuntumalla. Melko reippaasti tamma pyyhälsi pitkin peltoa. Pikku käynnit väliin ja sitten siirryttiin laukkamaan. Laukassa menin niin rauhallisempaa kuin reippaampaakin vauhtia. Hieman sain Vimppua innostumaankin ja yhden ilopukki loikan se teki. Muuten mentiin ihan tasaisesti ja jarrutkin löytyivät. 

linkki videoon

Palasin vielä hetkeksi kentälle. Ravissa Vimppu kokeili juoksennella karkuun hidastavia apujani, mutta sain sen pikkuhilaa kuuntelemaan paremmin. Kokeilin myös keskiympyrällä ottaa muutamat askeleen pidennykset ravissa ja ne suijuivat yllättävän hyvin. 

Hieman myöhemmin ratsastin Aatulla. Ensin menin hetken koulua, siinä A tuntui ihan kivalle. Se oli kevyt edestä ja liikkui omalla moottorilla. Laukassa se olisi saanut olla hieman napakampi, mutta itse annoin sen laiskotella niin ei voi hevosta syyttää. 

Aloin sitten tulemaan puomeja ja pikku kavaletteja laukassa. Paikat osuivat aika nappiin ja puomit pysyivät paikallaan. En mennyt mitään erityistä tehtävää, kunhan vaan laukkailin puomien ylitse ja välillä pidin kävely taukoja. 

Tunnin päätteeksi menin vielä hetkeksi pellolle laukkailemaan ja ottamaan loppuravit. Sielläkin A osasi käyttäytyä fiksusti. Se sai jäädä talliin kuivumaan, jonka jälkeen se pääsi pihalle.

linkki videoon

11.1 maanantaina teimme tavallisen maastolenkkimme. Tällä kertaa laitoin satulan selkään. Tarkoituksena oli mennä reipas laukkamaasto lauhan sään saattelemana. Maastossa oli oikein hauskaa meillä molemmilla ja sainkin muutaman reippaamman laukkapätkän kotia päin. 

Illalla oli vielä Aatun ratsastus. Onnekseni se meni jo tunnilla, niin se seisoi tallissa odottamassa minua. Laitoinkin vaan sille suitset päähän ja lähdin käymään kentällä ratsastamassa kaikki askellajit läpi. Ensin ajattelin ratsastaa sunnuntain kisojen koulurataa läpi, mutten millään muistanut miten se meni. Joten tyydyin ratsastamaan samoja kiemuroita kuin yleensäkin. Muutama pysähdys ja peruutus otettiin lyhyille sivuille. Montaa kertaa ei tarvinnut toistaa sitä, sillä A alkoi ennakoida ja yritti lähteä aina pysähdyksestä peruuttelemaan itsekseen. Muutaman hyvän peruutuksen jälkeen otin loppuravit ja käynnit.

12.1 pääsimme hyppäämään parin kuukauden tauvon jälkeen. Tunnista ei valitettavasti ole mitään materiaalia.
Rakensin kentälle jumppasarjan jossa oli kolmepuomia, ristikko ja pysty, sekä okserin toiselle pitkällesivula ja Liisa kantoi vielä yhden kavaletti palikka esteen lävistäjälle. Pakkasta oli sen -15 astetta eli ei mikään kauhean kylmä, mutta pidimme silti tiheään lyhyitä kävelytaukoja tehtävien välissä.

Aloitimme hyvien alkuverryttelyiden jälkeen tulemaan ensin jumppasarjaa rauhallisessa laukassa molemmista kierroksista. Sain pidettyä laukan tahdin rauhallisena ja jumppasarja onnistui molemmista kierroksista. Liisa hivutti pikkuhiljaa vimeistä pystyä korkeammaksi ja lopulta se oli 90cm korkea. Se ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa, tulimme edelleen samalla lyhyellä ja hyvällä laukalla ensimmäiselle puomille jonka jälkeen pidin vain jalat kiinni ja otin pienen pidätteen ristikon jälkeen ja Vilma ponnisti kevyesti pystyn ylitse. Liisa pidensi hieman puomivälejä ja nt piti tulla hieman normaalia isommalla laukalla sisälle ja muuten sama tehtävä.

Tämän jälkeen aloimme tulemaan pientä  rataa. Vasemmalta kavaletti, oikealta okseri ja sitten jumppasarjalle. Tulin tämän kolmekertaa putkeen ja jumppasarja onnistui aina jokaisella kerralla. Ensimmääisellä kerralla kavaletille tulimme ihan liian lähelle, seuraavilla kerroilla sitten korjasimme ja saimme paremman ponnistuspaikan. Okserille lähdimme kahdella ensimmäisellä kerralla aivan liian läheltä, mutta Vilma selvisi siitä silti helposti. Viimeisellä kerralla saimme lähdettyä kauvempaa hyppyyn.

Loppuun tulimme vielä muutaman kerran jumppasarja puomi-kavaletti-pysty-pysty tehtävänä. Ensimmäisellä kerralla Vilma hieman hämmästyi kavaletista ennen pystyä ja hypystä tuli hieman hassu. Seuraavalla kerralla muistin itse ratsastaa loppuun asti ja pääsimme tehtävän ongelmitta. Tulimme vielä vasemmassa kierroksessa okserille muutama hyppy. Sen jälkeen otin kunnon loppuverryttelyt ja kävelin pitkään.

Liisa tuli Sallia ratsastamaan loppuverryttelyiden aikana ja jotenkin kummallisesti päädyin käymään myös Sallin selässä muutaman kierroksen ravaamassa ja tekemässä hieman väistöjä. Ai etää se oli kyllä makee! Liisa on tehnyt siitä ihan sikaupeen ponin itsellen. Harmi kun se on vaan niin kauhean pieni että en sillä halua kauhesati ratsastaa. Kuvat on toissa vuonna otettu.

Keskiviikosta (13.-16.1) lähtien olen jokaisena päivänä tähän asti ratsastanut Annilla. Sitä kuntoutetaan parhaillaan jalkavammasta, jos sitä siksi voi kutsua. Vartti kävellen, viisi minuuttia ravia mahdollisimman suoraan ja loppuun vartti käyntiä. Kävellä saa enemmänkin, mutta pakkasella ei tee mieli jäädä kävelemään yhtään enempää mitä on tarve.

Anni on ollut oikein innoissaan, kun on saanut mennä kentällä ratsastajan kanssa. Välillä jopa turhankin reippaasti on paineluut ja ottanut omia sätkyjään. Pääsääntöisesti on kuitenkin mennyt tosi hyvin. Poni ei ole ontunut ollenkaan ja se on ollut normaali pirteä itsenä. Toivotaan että poni tuosta nyt kuntoutuu ja pääsee pian taas menemään normaalisti tunteja. Saatte varmasti kuulla ja nähdä lähitulevaisuudessa lisää tästä ponista. Nämä kuvat on viimevuotisia.

15.1 jouduin yllättäen tunnille Veera ponilla. Olen ratsastanut Veeralla hyvin vähän ja nyt oli eka kerta tunnilla. Tunti meni siihen nähden hyvin, saimme tosi kivoja pätkiä. Mukaan mahtui myös jännittyneisyyttä ja hätäilyä. Ehkä sitä joku päivä oppii taas tykkäämään muistakin kuin suokeista.