Melkein kaikki tavarat on nyt pakattu! Perjantaina ja lauanaina olisi muutto uuteen asuntoon.
Viime viikon aikan on tapahtunut paljon kaikenlaista. En kuitenkaan ala kertomaan jokaisesta tunnista ja asiasta erikseen. Tässä nyt muutamat tiivistetyt selostukset.
Maanantai 16.3. Päätin mennä Aatun kanssa ilmansatulaa. Ensin koulua kentällä ja sitten pellolle laukkailemaan.
Kentällä otin kaikki askellajit läpi. A tuntui oikein kivalta ratsastaa. En kummemmin vaatinut sitä kulkemaan kuhan liikkui rehellisesti pohkeesta eteen, se riitti minulle. Eikä tullut yhtään vastustelua mistään suunnasta, ei pukkittelua tai pään vetämistä.
Pellolla mentiin ensimmäistä kertaa ilman satulaa kaikissa askellajeissa. A yllätti positiivisesti ja oli ihan hevosiksi, lukuun ottamatta sitä yhtä kertaa kun koitti kiskasta ohjia ja lähtä ravialeen minne sattuu.
Pitihän sitä tietenkin napsia muutama söpöily kuva kauniissa kevät auringossa. Ja uskaltauduin ensimmäistä kertaa seisomaan A:n selkään. Se on kyllä niin leviä että sillä ois helppo vikeltää jos ei olisi niin päljä.
Pääsin myös pitkästä aikaa Karkin kyytiin. Menin silläkin ilman satulaa, tosin huopa välissä. Ponista lähti ihan vähän liikaa karvaa!
Enhän minä tuota Jompen ponia osaa ratsastaa kunnolla. Kyllä me pästiin eteenpäin ja käännyttiin sekä oli meillä jarrutkin ja siihen se jäikin. On se vaan niin hankala mennä ratsastamaan toisen poni sama asia kun menisit jonkun itselleen säädettyä konetta sörkkimään. Yhtä vaikeaa!
Käytiin alkuun kentällä pyörimässä kaikissa askellajeissa ja sen jälkeen suuntasimme pellolle. Sielläkin mentiin kaikki askellajit. Karkki myös oli oikein nätisti vaikka kyllä sen korvien asennosta näki että se oisi välillä halunnut tehdä muutakin kuin laukata nätisti suoralla.
Illallemmalla kävin myös Vilmalla maastoilemassa. Tällä kertaa oli satulakin mukana ja ihan hyvä niin sillä oisin saattanut maastoutua sieltä selästä. Jopa useammin kuin kerran... Vilmalla oli hieman turhaa virtaa, eikä asiaa auttanut sulaneet tien penkat jotka näyttivät epäilyttävästi möröiltä!
Keskiviikkona 18.3. Pitkästä aikaa pääsin Anni-ponin kyytiin. Anni on ollut levossa oudon ontumisen vuoksi. Nyt kuitenkin sai puhjalliset etusiin ja ontuminen loppui. Olihan pikku tammassa pippuria kun pääsi pitkästä aikaa ratsastaja selässä kentälle. Minä tyhmänä en edes laittanut satulaa selkään kun piti vaan vähän liikuttaa.
tuli jotenkin kauheesti tämä pikkunen mieleen
Olihan se melkoista rodeota. Mentiin välillä ihan nätisti ja yhtäkkiä poni kiskaiseekin pään alas ja alkaa pomppimaan jokasuuntaan tai sitten vaan ihan paikallaa ympyrää samalla loikkien. Sain laittaa kaikki rodeoratsastajan taitoni peliin että pysyisin kyytissä.
Perjantaina 20.3. Mentiin Vilman kanssa puomi/kavaletti tunnille. Sain kerrankin kuvamateriaalia opetetusta tunnista! Harmillisesti satoi lunta osan tunnista joten kaikki kivat eivät ole parhaimmasta päästä.
Alkuverryttelyksi teimme loivat kiemuraurat kummallekkin pitkälle sivulle. Toisella sivulla ylitimme samala kolmenpuomin kaarevan raviväleillä olevat puomit. Päätyihin tehtiin isot ympyrät. Lisäsin myös tempon vaihteluita ympyräihin jotta sain Vilman paremmin kuulolle.
Jatkettiin edelleen toiselle pitkälle sivulle loivakiemuraura ja toiselle sivulle lisättiin suoralla puomien, lopulta kavallettejen ylitys. Päätyihin laukassa voltit ja ravilla muuten.
Laukka ei oikein lähtenyt alkuun pyörimään. Vilma puski ulkoaläpi eikä asettunut sisälle. Se meni pitempänä kuin juna ja laukka oli ponnetonta. Koitin parhaani mukaan saada sen asettumaan läpi ja poissa pohkeeni päältä makaamasta.
ja taas! ei tuo könötys voi tulla takaisin!!
Käveltiin pienet välikäynnit. Sitten jatkoimme laukka työskentelyssä edelleen päätyihin voltit, mutta nyt piti laukata pitkälle sivulle voltti puomien yli ja jättää loivakiemuraura pois. Toiselle sivulle edelleen tehtiin ravi kavaletit suoralla uralla.
Ympyrä tehtävä tyotti hankaluuksia oikein kunnolla. En saanut Vilmaa tarpeeksi kiinni jotta se olisi lyhyntänyt laukansa ja mahtunut rikkomatta puomien yli laukkaamaan. Mutta ei, niin ei! Se sai otettua raville lähes joka kerta ja juostua vaan karkuun. Vaikka kuinka yritin lyhetää ulkoa ja pitää jalat kiinni. Viimeisen puomivälin ylitys näytti lähes poikkeuksetta tältä-
Kyllähän se ravata osaa ja korkeeta ravia mennä! Tosin taisi tehtävän anto olla jotain muuta... Lopulta sain otettua Vilman kiinni ja koottua. Sitten olikin jo aika vaihtaa suuntaa ja katsoa miten se toiseen suuntaan sujuu.
Tähtävä oli täysin sama kuin toisinkin päin. Ainoa ero oli se että Vilma lyhensi tähän kierrokseen sata kertaa paremmin. Päästiin lähes joka kerta täydellisesti ympyräpuomien yli. Vaikka oltaisin lähdetty isosti ensimmäiselle sain viimeisille kiinni ja puhtaasti läpi.
Loppuravit menin rennosti asetellen ja taivutellen eteen alas ympyröiden ja kaarteiden avulla.
Lauantai 21.3. Ratsastin illasta pikaisesti Mimmillä ilman satulaa. Huomasin selästä käsin kuinka jumissa sen selkä oli. Selkä ei ollut tasainen vaan jotenkin jumisen tuntoinen sekä Mimmi liikkui edelliskertaa paljon huonommin. Johtunee varaan epäsopivasta satulasta joka sillä oli alle puolituntia selässä edellisenä päivänä.
Kävin myös leikkimässä A:n kanssa tarhassa. Se oli ihan pöhkö ja juoksi mun perässä ihan kaikkialle. Ja jos se jäi jonnekkin niin sille riitti kun huusi sen nimeä niin jätkä jo juoksikin luokse herkkuja odotellen. Tehtiin myös muutama kumarrus harjoitus.
Tiistaina tuli sitten hankittua yhdiltä tutuilta kapsoni. Ja päätinkin mennä sitä lauantain tuntien jälkeen kokeilemaan. Ihan oivaksi kapistukseksi tuo osottautui ja Vilmalle ihan oikeina kokoiseksikkin. Aatukin saattaapi joskus joutua lainaamaan näitä juoksutuksessa!
ollaan opeteltu laukkaamaan rinnakkain, sillä se on paljon hauskempaa kuin tavallinen juoksutus
Sunnuntaina 22.3. Hyppäsin Mimmillä. Ei niin kauheen onnistuneesti, satulan liusuessa kaulalle ja kengän irrotessa etusesta. Kaikista huolimatta Mimmi oli ihan ok ja hyppäs aika kivasti. Mitä nyt välillä veti esteen jälkeen pään pitkäksi alas ja satula laski kymmenen senttiä kaulle. Sainkin sitten olla siirtämässä satulaa taakseppäin. Mentiin korkeimmilaan 70cm.
Illemmasta kävin myös ratsimassa Vilman. Tältä tunnilta ei ole kuvia, nämä on napsittu viime sunnuntaina kisojen jälkeen.
Menin sillä ilman satulaa tarkoituksena mennä hiemna laukan vaihtoja. Tosin Vimppu oli niin hyvä että jäi vaihtoharjoitukset seuraavaan kertaan. Tehtiin suunnitellusti kahdeksikkoa laukassa, mutta niin että siirryin raville ennen puomia ja puomin jälkeen uusi laukka suunnan mukaisesti.
Teimme myös laukassa puomin yli menemistä, oikeian paikan katsomista ja lyhentämistä siihe. En ollut uskoa sitä että me saatiin oikeasti tultua joka ikinen kerta tahdikkaalla hyvällä lyhyellä laukalla puomille ei kertaakaan tullut rikkoja tai huonoja paikkoja. Aina oikeaan kohtaan!
Loppuraveissa annoin Vilman venyttää kaulaansa eteen alas, rennosti hölkkäillen. Käveltiin rantatie päästä päähän ennen talliin menoa.
Olisiko teillä postaus ehdotuksia? Saa laittaa tulemaan kaiken laisia ideoita!
Oliko kuvia liikaa vai sopivasti? Pistikö joku erityisesti silmään?
