Vimpun kuulumisia & uusi ulkoasu

En ole pitkään aikaan kirjoittanut Vilmasta mitään tänne blogin puolelle. Ollaan touhuiltu vaikka ja mitä, kuluneiden viikkojen aikana. Jottei postaus venyisi ihan hirmuisen pitkäksi niin nostan vain joitain asioita esille. Postauksen kuvista kiitos Marialle ja Katille. Kuvia on jälleen triplasti tekstiin verrattuna. Koitan saada nyt lomaviikolla teille ajankohtaisia postauksi ratsimisistani.

Ollaan menty nyt hieman vaihtelevasti Vilman omalla ohuella nivelellä ja paksulla kuminivelellä. Ero on suuri! Tai sitten vaan ratsastan joka kerta erillailla? Paksulla kuolaimella saan paremman ja tasaisemman tuntuman suuhun, kun taas ohuella Vilma tuntuu yliherkältä edestä eikä kestä pidätteitä ilman pään äkillistä heilautusta. En tosin ole koittanut hypätä tällä kumikuolaimella. Päätin sitten ostaa Vilmalle paksun nivelkuolaimen, se pääseekin huomenna testaukseen. Toivottavasti se olisi hyvä!

Myöskin ilman satulaa on tullut mentyä. Niin maastossa, pellolla kuin koulutunnillakin. Satulalla ollaan menty pääsääntöisesti vain hyppytunnit ja jotkut koulureenit. Välillä oikein mahtavasti onnistuen ja taas ei niin hyvin. Kuten viimeviikko oli hyvä esimerkki siitä. Yhtenäkään päivänä Vilma ei ollut hyvä. Tuli sieltä ihan ok pätkiä, mutta suurimmat osat tunneista meni siinä kun koitin saada Vilman kuulolle. Se oli joko liian innokas tai tahmainen.

Viimeisimmästä estetunnista sanon muutaman sanasen. Vilma oli silloin super! Se pelasti omiavirheitäni ja antoi kiltisti anteeksi töppäyksilleni. Saatiin myös paljon hyvää palautetta, Vilma erityisesti. Itsekkin sain hyviä neivoja omaan istuntaani. Koko tunnista jäi oikein hyvö mieli!

Ollaan päästy myös kehittämään luottamusta, varsinkin kun kenttä on ollut huonompana niin maastakäsittely on ollut hyvä vaihtoehto ratsastuksen sijasta tai sen rinnalle. Kentällä ei Vimppu rupea leikkimään, mutta kun erehdyn tarhan peltosaan menemään tietää se mitä tehdä. Se tykkää juosta perässänni ja välillä ottaa etupystypukki hyppyjä. Sekä karsinassa ollaan touhuiltu paljon. 

Nyt ollaan päästy siihen pisteeseen ettei Vimppu koita testailla minua olleskaan ja tänään tuli tarhassa ensimmäistä kertaa paalilta portille kun sitä huutelin. Yleensä se nostaa vain nokkansa ja jatkaa saman tien syömistä. Ihana oli tulla loman jälkeen kotia ja pienten sievien hörähdysten saattelemana mennä rapsuttelemaan tärkeintä.

Kaikki varmaan huomasivat uuden ulkoasun ja blogin nimen! Osoitteen pidän samana edelleen. Enkä saa vaihdettua fb-sivunkaan nimeä sillä olen vaihtanut sen jo kerran, joten sekin pysyy samana. Mitä mieltä olette uudesta ulkoasusta?

Eteenpäin on helpompi mennä kuin jäädä muistelemaan menneitä!