lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!

Hyvää joulua kaikille! ♥

Pitkästä aikaa edes jonkinlaista postausta julki! Loppuvuosi on mennyt ihan hujauksessa. Aikaa tai innostusta blogin päivittämiseen ei ole ollut yhtään. Joskus töissä tai tallilla muuten ollessa olen miettinyt erilaisia postausideoita, mutta ne ovat jääneet vain pääni sisään. En lupaa mitään aktiivista postaust tahtia, mutta sen verran ainakin kirjoitan että pääsette ajan tasalle meidän menosta! Katsotaan sitten miten alkaa kirjoittaminen taas sujumaan!

Peikon mielipide kuvien ottamisesta :D

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

alku syksyn kuulumiset

Pitkästä aikaa taas kirjoittamassa postausta! Syyskuun alettua ajattelin että pystyisin palaamaan taas normaaliin postaus tahtiin, mutta ei se ihan niin mennytkään. Aloitin siis työt kuun alussa ja oikeastaan koko kuukausi on mennyt normaalin unirytmin saamiseen takaisin. Siitä syystä olenkin ollut kotona ollessaan todella väsynyt ja nukkumaan mennessä yli virkeä duracell – pupu. Missään vaiheessa ei ole innostanut istua koneelle kirjoittamaan. Onneksi vihdoin alan saada järkevästä päivärytmistä kiinni ja sinne väliin mahtuisi myös hieman aikaa blogille! Katsotaan jos saisin tämän horroksessa olleen blogin taas pystyyn!
19.9
 tämäkö on sitä ylmäkeen laukkaa?
Mistäköhän sitä aloittaisi?!

Peikolle kuuluu hyvää! Sen kanssa ollaan käyty muutamat kilpailut sitten heinäkuun. Tallinmäellä hyppäämässä 80cm huonolla menestyksellä, LidRidissä 60cm ja 70cm hieman paremmin. Rovaniemellä vietimme yhden sateisen päivän Suomenhevosten Pohjois-Suomen Koulumestaruuksissa, siellä jäimme 0,85% päähän pronssista! Sitten oli kauan odotettu Kunkkari viikonloppu, siellä Peikko esitti hyvät kouluradat ja vähemmän hyvän esteradan. (Suomenratsujen Kuninkaallisista on tulossa kokonaan oma postaus!)
7.8
 20.8
näissä tunnelmissa Rovaniemen koulu P-SM 27.8
Kisojen jälkeen Peikko sai hieman lomailla ja käydä eläinlääkärissä. Se sai rokotteen ja hampaat hoidettiin. Nyt on piikit raspattu pois ja turpahihna vaihdettu, sillä Peikko on purrut poskeaan turpahihnan kohdalta ja siihen on tullut kovettumaa (samalla lailla kuin ihmisilläkin jos puree poskeaan). Selvisi sekin miksi Peikko ei ole tykännyt että turpahihnaa pidetään normaali kireydellä, vaan se on ollut aina reiän pari löysemmällä. Monet ovatkin sitä minulta hieman naurahdellen kysynyt että ”miksi pitää edes turpista jos se on näin löysä”, vastauksena olen todennu: ”no Peikko ei ole ollut hyvä ratsastaa jos sitä on kiristetty ja koulukisoissa tarvii turpiksen”. Nyt sitten mennään hammaslääkärin suosittelemalla remonttiturpahihnalla ja maastosuitsiin se sai meksikolaisenturpahihnan.

Peikko vietti kevyempää viikkoa maastoillen ja raviskalla köpsötellen. Sen jälkeen ollaan pompittu pikku kavaletteja satulalla ja ilman, käyty yksi kouluvalmennus ja yksi itsenäinen koulutreeni, sekä lisää maastoilua ja juoksutusta. Peikko on ollut todella kiva ratsastaa! Se on tasoittunut edestä vielä tavallistakin enemmän raspauksen ja uuden turpiksen myötä.

villiponi muutama viikko sitten

Ajattelin lopettaa kisakautemme kunkkareihin, mutta oma kisaintoni ei ole vielä sammunut, joten ilmoittauduin 2.10 pidettäviin seurakoulukilpailuihin jotka ovat meidän koti kentällä ja maneesissa. Seillä mennään Helppo B ja Helppo A. Molemmat radat ovat sellaisia jotka olemme menneet ennenkin. Lähdemme vain hakemaan hyviä tasaisia suorituksia ja sitä eteenpäin pyrkimystä myös siellä aitojen sisällä! Näiden kisojen jälkeen olisi ainakin yhdet seurakoulukisat Tallinmäellä. Jos sitä sen jälkeen laittaisi kisakamppeet kaappiin odottamaan ensikautta?

eka kertaa uus turpahihna käytössä 9.9

Tulevista treeneistä on vielä vähän asiaa. Tuossa mietiskellessä päätin että jätetään nyt ainakin pariksi kuukaudeksi estevalmennukset ja kunnon estetreenit pois! Mennään vain sen verran että hyvämieli säilyy niin ponilla kuin kuskillakin. Tehdään tehtäviä jotka on helppoja ja joista on hyötyä lihaksien hankinnassa. Peikolla kun se hyppääminen itsessään ei ole ongelma, vaan esteiden välissä liikkuminen. Varsinkin kisatilanteissa se jää niin paljon pohkeen taakse, etten saa sitä tarpeeksi nopeasti eteen, siitä syystä vauhti hyytyy ja hypyistä tulee huonoja. Nyt siis keskitymme lihaksen ja kunnon saamiseen ensin koulu ja maastopuolella, sekä tärkeimpänä pohkeen kunnioitukseen ja siihen reagoimiseen. Sitten vasta siirrymme työskentelemään kunnolla esteiden parissa.

Tästä postauksesta tuli nyt hieman sekava ja teksti poukkoilee asiasta toiseen, mutta tiivistettynä meidän kuulumiset ovat nyt tässä! Seuraava postaus on jo työn alla (kiitos vapaapäivän!) ja toivottavasti pian myös teidän luettavissa!
Eilen tuli 6kk täyteen siitä kun tämä pieni pallero taapersi meidän omasta vinkasta ulos. En vaihtais hetkeäkään pois!

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Vastauksia kysymyksiin

Vihdoin sain kerättyä kysymykset kasaan ja vastattua niihin! Tänään (torstaina) ollaan suuntaamassa kohti Suomenratsujen Kuninkaallisia! Siellä näen pitkästä aikaa kavereita ja päästään hieman isompiin karkeloihin Peikon ja Nellan kanssa. Reissusta on tulossa postaus ja jonkin näköistä video materiaalia kunhan kotiudutaan takasin Ouluun! Pyrin viikonlopun aikana päivittämään meidän FB-sivulle tuloksia ja kisakuulumisia, joten kannattaa olla kuulolla siellä suunnassa!

Parasta Peikossa?
- Se on ihana persoonallinen ja yhteistyöhaluinen, sekä se oppii uusia asioita todella nopeasti.
Onko Peikko kiltti hoitaa?
- On! Peke on todella kiltti käsitellä kaikissa hoitotoimenpiteissä.
Onko Peikosta tullut vielä yhtä tärkeää, kuin esim. Meesusta tai Vilmasta?
- On todellakin tullut! 
Mikä on Peikolle hankalaa ratsastaessa?
- Tällä hetkellä se kaipaa lisää voimaa taakse, jotta se jaksaa työskennellä rehellisesti koko kroppaa käyttäen. Jos joku tehtävä pitää nimetä niin laukasta suoraan pysähdykseen on vielä hieman matkaa, se on kuitenkin tulevien kisojen radoissa niin siihen paneudutaan kunnolla!
Onko Peikko reipas, vai onko se hieman hitaamman puolella?
- Riippuu ihan tilanteesta ja mitä tehdään. Se ei ole mikään kuuma tai yli reipas, muttei potkittavakaan. Maastossa ja esteillä se innostuu, mutta ei lähde käsistä. Kouluratsastuksessa se on laiskahko, mutta osaa liikkua todella hyvin kunhan kuski on hereillä ja muistaa ratsastaa.
Mikä oli ensivaikutelmasi ja fiilikset kun näit Peikon ihan ekakertaa?
- Jo ennen kuin menimme katsomaan Peikkoa, olin kuvia ja videoita siitä katsonut. Se vaikutti juuri oikealta meille. Livenä näkeminen vahvisti vain sen että Peke oli juuri etsimämme hevonen.
Kun koeratsastit Peikon, tuntuiko se heti siltä, että se on sinulle oikea hevonen?
- En osaa sano. Se oli laiskahko ja poukkoili pitkin kenttää. Pellolla ja maneesissa ratsastuksen jälkeen olin aivan varma että tämä on se oikea. Oikeastaan jo ennen koeratsastusta olin päättänyt, että me ostetaan se! (vaikka siitä ei vielä muut tiennytkään): D


Oletko vielä rällätellyt Peikon kanssa pellolla? (Jotenkin outo kysymys :D)
- Pellolla ei olla rällätelty, mutta raviradalla ja maastoissa kyllä!
Onko Peikko vaan sinun vai esim. sinun ja äitisi?
- Se on meidän kokoperheen hevonen, minun ja äitini nimissä.
Aiotko pitää Peikon aina äimärautiolla?
- Ainakin toistaiseksi se saa asua siellä, se näyttää viihtyvän siellä ja sinne on hyvät kulkumahdollisuuden kun minulla ei vielä ole ajokorttia eikä autoa.
Miksi Peikko ei tullut Turkalle?
- Halusin Peikolle karsinapaikan ja en halua sitä ratsastuskouluun.
Voitko tehdä Peikosta videon?
- Voin ja on tällä hetkelläkin tekeillä
Mitä tavoitteita teillä on tulevaisuudessa?
- Ratsastuksen suhteen, edetä niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Varsinkin kouluratsastuksessa haluan päästä pitkälle Peikon kanssa. Esteitä hypellään sen verran kun Peikolta löytyy ponnua, sekä se kaikkein tärkein molemmin puoleinen luottamus.
Onko Peikko sun unelmahevonen?
- On! Vaikka se koettelee joskus minun hermoja ja saa harmaat hiukset kasvamaan, mutta sen korvaa ne kaikki ihanat hetket ja onnistumiset mitä ollaan saatu kokea! Se on yksinkertaisesti paras!


Mikä on teidän ns. tasotavoite? (Esim HeA ja re90) kisoihin siis!
- Tälle kaudelle tähtäämme 2-tasolla He A ja esteitä mennään 80cm.
Mitä este luokkia aiotte kisata?
- 1-2 – tason 80cm ja 90cm.
Korkein este minkä olet peikon kanssa hypännyt?
- 110cm okseri, jumppasarjan päässä
Korkein este minkä oot ikinä hypänny?
- tarkkaan mitattuna 128cm
Onko sulle sattunu hevosten kanssa mitään tapaturmia?
- Olen kaatunut erihevosten kanssa melkein 10 kertaa, on edelleen pahin tippuminen/tapaturma kun tulin Sallilta suoraan selälleen maahan ja selkälihaksen lihaskalvo repesi ja lihasnesteet ”valuivat” patiksi alaselkääni. Mutta muuten olen selvinnyt mustelmilla ja pienillä haavoilla.
Paras muisto Turkalta?
- Hankala sanoa vain yhtä koska sieltä on niin paljon muistoja, mutta vuodet 2012-2013 olivat kyllä yksiä parhaimpia heppavuosia yhdessä parhaidenkavereiden kanssa!
Mistä/milloin hevostelusi alkoi?
- Ensimmäiselle päiväleirille menin kesällä 2007 tallin nimeä en kyllä muista! Vakituisesti tunneilla aloin käymään Aaltokankaan Ratsutallilla keväällä 2008.
Opettavaisin hevonen?
- Lähes kaikki hevoset joita olen ratsastanut ovat opettaneet jotain minulle, mutta jos pitää nimetä yksi hevonen niin se on varmaan Pisko! Ensimmäinen hevonen jota olen oikeasti päässyt itse kouluttamaan.


Ikävöitkö Meseä?
- Toisinaan kun mietii vanhoja aikoja, mutta vaikka kävisin edelleen Turkassa en sillä ratsastaisi. Onneksi kaikki hyvät muistot säilyy♥
Voitko tehdä Mesestä videon?
- Se on tässä ollut tarkoitus, mutta en oikein saa aikaiseksi.
Haluaisitko vielä ratsastaa Mesellä?
- Toisaalta haluaisin, mutta se on liian pieni minulle
Jos et olisi liian pitkä Meselle ratsastaisitko vielä Mesellä?
- En ratsastaisi. Sitä on luovuttava jostain jotta uutta saa tilalle.  Mesen ja minun kulta-aikaa oli juuri nämä vuodet 2012-2013. Jo silloin tiesin että en voi sillä ihanalla valkoisella prinsessaponilla ikuisuuksiin ratsastaa!
Kumpi on sinulle tärkeämpi Peikko vai Mersu?
- Peikko
Missä Vilma tällä hetkellä on?
- Turkan Ratsurinteellä, missä se on asunut monta vuotta
Missä talleilla oot harrastanut ratsastusta?
- Aaltokankaan Ratsutalleilla ja Turkan Ratsurinteellä
Missä päin Oulua asut?
- Tämä ei taida kuulua blogiini.
Haluaisitko toisen hevosen?
- Jos raha ei olisi esteenä niin Peikon rinnalle hankkisin jonkun kivan puoliverisen jolla pääsisin kilpailemaan kunnolla esteitä!
Onko ratsastus mielestäsi helppoa?
- Ei todellakaan!
Oletko harrastanut muuta kuin ratsastusta?
- Taitoluistelua, koripalloa ja tanssia.


Oletko nyt ajatellut käydä joissain istunta valmennuksissa Peikon kanssa, esim Turkalla jos Siekkinen tulee? 😏
- En taida kauheasti istuntatunneille mennä, ennemmin menen kouluvalmennuksiin
Oletko enemmän koulu- vai esteratsastaja?
- Muutama kuukausi sitten olisin ehdottomasti vastannut esteratsastaja, mutta Peikon myötä olen tykästynyt kouluratsastukseenkin todella paljon. Tykkään silti edelleen hypätä todella paljon!
Kuinka usein aiot käydä Turkalla?
- Sinne minulla ei ole enää kyytejä joten en tule siellä käymään.
Jatkatko ratsastamista ja kisaamista A:lla?
-En käy, enkä kilpaile :/
Onko erikoispostaus ehdotuksia?

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kysymyspostaus?

Päätin laittaa tähän väliin kysymyspostauksen pystyyn. Edellisiin kysymyksiinkään en ole vielä saanut vastattua, mutta ajattelin että teillä lukijoilla saattaa olla uusia kysymyksiä jo mielenpäällä. Vastaan samassa postauksessa myös vanhoihin kysymyksiin! Nyt saa laittaa kysymyksiä tulemaan, jos jollain on jotain kysyttävää Peikosta, minusta tai muista hevosista ja hevosteluun liittyvistä asioista! 

Kuvat on ottanut Heidi!
 Haha vois josku yrittää pitää silmät auki kuvissa! :D

Muutama viikko sitten Kiana kävi pitkästä aikaa katsomassa Peikkoa ja pääsi ensimmäistä kertaa uittamaan hevosta. Peikko oli todella fiksusti ja kyyditsi hienosti pikkukuskia pitkin merta! ♥

Peikko sai myös viimeviikolla olla uimamaisterina vierailevalle kuskille. Merellä se on todella toimiva myös muiden ratsastajien kanssa, kunhan itse olen riimunnarun toisessa päässä sen mukana. Ollaan niin paljon uitu kahdestaan ja yleensä vielä niin etten ole selässä vaan sen vierellä, että se osaa sen homman todella hyvin. Peikon ponnistettua uimaan takerrun sen paksuun tukkaan ja liu’un sen vierellä, kunnes se lopettaa uimisen. Se on huomattavasti hauskempaa kuin selässä istuminen, kannattaa kokeilla jos siihen on joskus mahdollisuus!

perjantai 5. elokuuta 2016

kaksi hienoa suomenhevosta

Elokuun 5. päivä. Mihin se kesä karkasi? Tämä on ensimmäinen syksy kun ei tarvitse miettiä koulunalkamista. En päässyt hakemaani kouluun ja olen siitä todella iloinen! Sillä syyskuun alussa aloitan työt, vieläpä sellaisessa työssä mitä jaksan tehdä! Nyt otetaan kaikki ilo irti viimeisestä loma kuukaudesta. Elokuulle onkin suunniteltu todella paljon kaikkea kivaa niin Peikon kuin Nellan kanssa! Niistä kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa.

Palataan vielä heinäkuun puolella, muutaman eri postauksen kera. En ala kertomaan kaikkea mitä ollaan tehty, mutta muutamia ratsastus kertoja on pakko hieman aukaista tekstien ja kuvien kera! Varoituksena kuvia on todella paljon! Aloitetaan 20.7 keskiviikosta. Verna tuli pitkästä aikaa kuvaamaan meitä. Kiitos hänelle sen päivän Toton ja Peikon kuvista! Peikon kanssa suunnitelmissa oli mennä hyppäämään hieman jumppasarjoja ja tavallisia sarjoja, sillä edellisen viikonloppuna kenttäkisoissa tiemme tyssäsi sarjalle.  Toton kanssa ratsastan aina fiiliksen mukaan. Tällä kertaan mentiin koulua ja lopuksi raviskalla. Jos joukossa on uusialukijoita, heille pieni selvennys Toto on minun vanha ylläpito hevonen kahden vuoden takaa. Nykyään se asustaa samalla tallilla Peikon kanssa ja saan ratsastaa sillä silloin tällöin.
Kentällä rakensin toisen pitkän sivun loppuun kavalettipalikoista jumppasarjan, jota muutettiin tunnin aikana moneen kertaan. Aloitin ravissa työstämään Peikkoa siirtymine ja ympyröiden avulla. Se oli heti ensimmäisestä askeleesta alkaen todella hyvin kuulolla ja liikkui todella kivasti eteenpäin omalla moottorilla. Melko nopeasti siirryin ravaamaan kavalettien ylitse. Ne onnistuivat hyvin ja tasaisesti. Otin myös muutaman lähestymisen laukassa, se onnistui myös hyvin. 

Muutettiin jumppista seuraavasti puomi - kolme kavalettia – puomi. Tätä tulimme ensin pienempinä ja muutaman onnistuneen kerran jälkeen isompina. Isommille, Peikko imi ihan hirveästi ja sain oikeasti alkaa lyhentämään sitä ennen tehtävää että mahduimme väleihin. 
Kentällä oli samaan aikaan estevalmennus niin jouduttiin aina välillä odottamaan ettemme olleet tiellä. Onneksi on kuitenkin sen verran iso kenttä että sinne mahtuu!
Muutin jumppasarjan kahdenaskeleen sarjaksi samalla kun Verna kävelytti Peikkoa. Aluksi sarja oli pysty-okseri tai toisesta kierroksesta tullessa okseri-pysty. Aluksi esteet olivat kavalettipalikoilla ja muutaman onnistuneen kerran jälkeen kävin hakemassa okseriin tolpat, jotta saisin sen nostettua 80cm korkeuteen. Tulimme tällä tavalla vasemmasta kierroksesta jolloin pysty oli ensin ja okseri perään. Peikko oli edelleen innokkaasti menossa ja hyppäsi todella hyviä hyppyjä. Tein aina saman tehtävän kaksi kertaa ja annoin aina välissä kävellä samalla, kun muutimme tehtävää tai vaihdoin suuntaa.
Vasemmasta kierroksesta tultaessa muutimme sarjan yhden laukkaaskeleen väliksi. Peikko paineli oikein innokkaasti okserin yli isoilla hypyillä eikä väli tuottanut hankaluuksia. Nostin okseria vielä 10cm ja tulimme sen kerran. Peikko tuli sen hyvin ja siihen oli hyvä lopettaa. Ravasin ja laukkasin hetken aikaa kentällä. Tulimme vielä kerran sarjalle oikeasta kierroksesta, okserinpuomi laskettuna. Peikko hyppäsi sen ylitse isolla hypyllä! Tämä innokkuus pitää saada myös kisatilanteisiin niin alkaa sielläkin sujumaan!

Suuntasimme vielä hetkeksi raviskalle ottamaan muutamat laukkapätkät. Peikko oli siellä hyvin innoissaan ja muutamat kunnon ilopukitkin se heitti, kuskilla oli tasapaino koetuksella. Muutaman noston jälkeen se alkoi rauhoittua ja saatiin muutama rauhallinen sekä hallittu pätkä. Ravailtiin vielä hetki ennen kuin lähdimme kävelemään tallille. 


Toton kanssa suuntasimme kohti kenttää. Siellä oli edelleen esteet kentällä ja siitähän Toto oikein innostui. Muutaman raviympyrän jälkeen päätin siirtyä maneesiin. Siellä tein paljon ympyröitä ja siirtymiä, sekä muutamat ravinlisäykset. Pikkuhiljaa se tuli paremmin kuulolle ja sain siihen taas otetta. Toto on niin erilainen ratsastaa kuin Peikko tai Nella. Se liikkuu eteen todella hyvällä omalla moottorilla ja kun saa nappulat napsautettua kohdilleen se kantaa itsensä tosi kivasti.  
Hetken maneesissa pyörimisen jälkeen suuntasin takasin kentälle laukkaamaan. Tein toiseen päätyy ison ympyrän, pitkillä sivuilla annoin sen laukata isosti eteen ja toiselle lyhyellä sivulla ainoastaan tasapainotin ja hieman lyhensin laukkaa. Toto oli todella innoissaan ja paineli tyytyväisenä pitkiä sivuja eteen. Se kuitenkin malttoi hidastaa ja kuunteli aina kun otin sitä kiinni. Tein samaa tehtävää molemmissa kierroksissa. Ravasin loppuraveja jonkun aikaa ennen kuin siirryttiin kohti ravirataa.

Raviskalla mentiin muutamat reippaat ravipätkät ja loppuravit mentiin rennosti puolilöysin ohjin. Oli hauskaa käydä pitkästä aikaa ottamassa muutamat kunnon ravipätkä! Peikko kun ei ole entinen ravuri eikä se pääse läheskään yhtä kovaa kuin Toto. Emme kyllä menneet edes niin kovaa kuin Toto pääsee. Silti se on melkein yhtä kivaa kuin esteiden hyppääminen!

Samana iltana tuli Toton omistajalta tuli viesti että haluaisinko tulla seuraavana päivänä hyppäämään Totolla. Tottakai vastasin kyllä! Pääsin hyppäämään Toton kanssa vähän vajaan kahdenvuoden tauon jälkeen. Kuinka innoissaan ihminen voi olla siitä, että pääsee pitkästä aikaa hyppäämään vanhalla hevoskaverilla. Sain vielä Jompen kuvaamaan ja tuli ihan vanhat ajat mieleen. Tosin Toto oli paljon paremmin hallinnassa ja saimme oikeasti tehtyä hyviä hyppyjä.

Aloittelin kentällä itsenäisesti ravissa ympyröitä tehden ja tulin muutamia ravipuomeja. Laukkaverryttely oli todella samanlainen kuin raviverryttely. Paljon ympyröitä ja puomeja. Toto tuntui todella hyvältä heti alusta alkaen. Hetken kävelyn jälkeen otimme muutaman ristikon verryttely hyppyinä. Toto ei meinannut pysyä nahoissaan kun se näki että käänsin sen kohti estettä. Parin kerran jälkeen se alkoi jo hieman rauhoittua. Pian Sale tulikin jo kentälle ja antoi hieman neuvoja.
Tulimme ristikko okseria vasemmasta kierroksesta. Se onnistui melko kivasti, kerran tulimme ravissa sisälle sillä Toto alkoi kiihtyä ja itse unohdin ratsastaa jalalla laukkaa eteen, jolloin se pudotti raville. Jatkoimme sille vielä uudestaan ja tällä kertaa rauhallisesti laukassa ylitse. Seuraavaksi jatkoimme okserilta suoralla linjalla pystylle ja sen jälkeen päädyn kautta yksittäiselle pienelle pystylle. Näille tuli hyvät hypyt ja kävelimme hetken aikaa. Esteitä hieman nostettiin ja tulimme muutamat erilaiset radan pätkät.

Oikeasta kierroksesta pienipysty päädyn kautta pysty-okseri linja, toisen päädyn kautta ja okseri. Ensimmäinen meni hyvin, linjalle Toto innostui ja lähti paonelemaan ja otimme todella isot hypyt kummallekin esteelle, viimeisessä kaarteessa sain sen kiinni ja tulimme hyvään paikkaan. Tulimme saman radan uudestaan ja se oli hieman rauhallisempi, tosin linjan alussa Toto koitti taas kiihdytellä ja otin jälleen liikaa edestä sekä liian vähän jalasta jolloin se nakkasi ristilaukalle. (tämä pätkä oli ylemmässä videossa)

Seuraava rata oli samanlainen, mutta okserin jälkeen katkoimme kaarevasti pystylle, päädyn kautta ja pienipysty. Tämä tulimme vain kerran kokonaisena ja lopuksi vielä pelkkä okseri-pysty kaarevalinja. Lopuksi tulimme muutaman kerran ristikon yli ja otimme loppuverryttelyt. 


Toto oli todella kiva ja meno oli huomattavasti paremman tuntuista ja näköistä, kun silloin Toton ollessa meillä ylläpidossa. Jossain vaiheessa tuntia Sale kysyikin että ”miltä se nyt tuntuu?” vastasin että ”todella hyvältä!” Vastaukseksi sain toteamuksen että ”näyttää siltä et kotiin oisit päässy!” Onhan tuo hevonen aivan älyttömän ihana!
Illalla kävin ratsastamassa Peikolla koulua. Teimme tehtäviä seuraavan päivän kouluradasta. Peikko oli todella hyvin kuulolla ja teki kaikki pyytämäni tehtävät. Se oli reipas, mutta odotti apujani. Tällainen se on ollut kenttäkisojen jälkeen aina ratsastaessa! Todella miellyttämisen haluinen ja se on myös ryhdistäytynyt paljon. Niska on noussut ylemmäs ja varsinkin laukka on parantunut entisestään. Vielä on paljon tehtävää, että se jaksaa kantaa itsensä kunnolla korkealla niskalla koko ajan kaikissa askellajeissa ja kaikissa tehtävissä. Tämä on kuitenkin jo huima edistys alkukesään verrattuna!

Joskus tulee hetkiä milloin ei aina onnistu ja kaikki ei mene putkeen, silloin yritetään uudestaan ja kehutaan heti pienestäkin onnistumisesta. Lopetetaan vaikeat asiat siihen ja tehdään jotain helpompia asioita, jonka jälkeen voidaan koittaa uudestaan ja silloin se onnistuu paremmin. Olen todennut ettei meillä ole mikään kiire, Peikko on vielä nuori. Sillä on aikaa oppia uusia asioita ja kehittää vanhoja taitoja. Nyt kyllä karattiin pahasti päivän ratsastuksesta, mutta ei anneta sen haitata!

Vihdoin sain hommattua bridong- kuolaimen kankisitsiimme ja pääsimme niitä kokeilemaan. Peikko oli hieman ihmeissään kahdesta kuolaimesta, mutta oli todella tasainen edestä. Päätin kuitenkin kahden kokeilun jälkeen, että treenaamme ainakin tämän syksyn vielä ihan nivelkuolaimella. Sillä tulossa on muutamat kisat joissa pitää ratsastaa luokat nivelsuitsituksella. Näistä kisoista kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa, joka tulee toivottavasti nyt lähiaikoina. Kerrottavaa on nimittäin todella paljon, kannattaa siis pysyä kuulolla!