alku syksyn kuulumiset

Pitkästä aikaa taas kirjoittamassa postausta! Syyskuun alettua ajattelin että pystyisin palaamaan taas normaaliin postaus tahtiin, mutta ei se ihan niin mennytkään. Aloitin siis työt kuun alussa ja oikeastaan koko kuukausi on mennyt normaalin unirytmin saamiseen takaisin. Siitä syystä olenkin ollut kotona ollessaan todella väsynyt ja nukkumaan mennessä yli virkeä duracell – pupu. Missään vaiheessa ei ole innostanut istua koneelle kirjoittamaan. Onneksi vihdoin alan saada järkevästä päivärytmistä kiinni ja sinne väliin mahtuisi myös hieman aikaa blogille! Katsotaan jos saisin tämän horroksessa olleen blogin taas pystyyn!

19.9

 tämäkö on sitä ylmäkeen laukkaa?

Mistäköhän sitä aloittaisi?!

Peikolle kuuluu hyvää! Sen kanssa ollaan käyty muutamat kilpailut sitten heinäkuun. Tallinmäellä hyppäämässä 80cm huonolla menestyksellä, LidRidissä 60cm ja 70cm hieman paremmin. Rovaniemellä vietimme yhden sateisen päivän Suomenhevosten Pohjois-Suomen Koulumestaruuksissa, siellä jäimme 0,85% päähän pronssista! Sitten oli kauan odotettu Kunkkari viikonloppu, siellä Peikko esitti hyvät kouluradat ja vähemmän hyvän esteradan. (Suomenratsujen Kuninkaallisista on tulossa kokonaan oma postaus!)

7.8

 20.8

näissä tunnelmissa Rovaniemen koulu P-SM 27.8

Kisojen jälkeen Peikko sai hieman lomailla ja käydä eläinlääkärissä. Se sai rokotteen ja hampaat hoidettiin. Nyt on piikit raspattu pois ja turpahihna vaihdettu, sillä Peikko on purrut poskeaan turpahihnan kohdalta ja siihen on tullut kovettumaa (samalla lailla kuin ihmisilläkin jos puree poskeaan). Selvisi sekin miksi Peikko ei ole tykännyt että turpahihnaa pidetään normaali kireydellä, vaan se on ollut aina reiän pari löysemmällä. Monet ovatkin sitä minulta hieman naurahdellen kysynyt että ”miksi pitää edes turpista jos se on näin löysä”, vastauksena olen todennu: ”no Peikko ei ole ollut hyvä ratsastaa jos sitä on kiristetty ja koulukisoissa tarvii turpiksen”. Nyt sitten mennään hammaslääkärin suosittelemalla remonttiturpahihnalla ja maastosuitsiin se sai meksikolaisenturpahihnan.

Peikko vietti kevyempää viikkoa maastoillen ja raviskalla köpsötellen. Sen jälkeen ollaan pompittu pikku kavaletteja satulalla ja ilman, käyty yksi kouluvalmennus ja yksi itsenäinen koulutreeni, sekä lisää maastoilua ja juoksutusta. Peikko on ollut todella kiva ratsastaa! Se on tasoittunut edestä vielä tavallistakin enemmän raspauksen ja uuden turpiksen myötä.

villiponi muutama viikko sitten

Ajattelin lopettaa kisakautemme kunkkareihin, mutta oma kisaintoni ei ole vielä sammunut, joten ilmoittauduin 2.10 pidettäviin seurakoulukilpailuihin jotka ovat meidän koti kentällä ja maneesissa. Seillä mennään Helppo B ja Helppo A. Molemmat radat ovat sellaisia jotka olemme menneet ennenkin. Lähdemme vain hakemaan hyviä tasaisia suorituksia ja sitä eteenpäin pyrkimystä myös siellä aitojen sisällä! Näiden kisojen jälkeen olisi ainakin yhdet seurakoulukisat Tallinmäellä. Jos sitä sen jälkeen laittaisi kisakamppeet kaappiin odottamaan ensikautta?

eka kertaa uus turpahihna käytössä 9.9

Tulevista treeneistä on vielä vähän asiaa. Tuossa mietiskellessä päätin että jätetään nyt ainakin pariksi kuukaudeksi estevalmennukset ja kunnon estetreenit pois! Mennään vain sen verran että hyvämieli säilyy niin ponilla kuin kuskillakin. Tehdään tehtäviä jotka on helppoja ja joista on hyötyä lihaksien hankinnassa. Peikolla kun se hyppääminen itsessään ei ole ongelma, vaan esteiden välissä liikkuminen. Varsinkin kisatilanteissa se jää niin paljon pohkeen taakse, etten saa sitä tarpeeksi nopeasti eteen, siitä syystä vauhti hyytyy ja hypyistä tulee huonoja. Nyt siis keskitymme lihaksen ja kunnon saamiseen ensin koulu ja maastopuolella, sekä tärkeimpänä pohkeen kunnioitukseen ja siihen reagoimiseen. Sitten vasta siirrymme työskentelemään kunnolla esteiden parissa.

Tästä postauksesta tuli nyt hieman sekava ja teksti poukkoilee asiasta toiseen, mutta tiivistettynä meidän kuulumiset ovat nyt tässä! Seuraava postaus on jo työn alla (kiitos vapaapäivän!) ja toivottavasti pian myös teidän luettavissa!

Eilen tuli 6kk täyteen siitä kun tämä pieni pallero taapersi meidän omasta vinkasta ulos. En vaihtais hetkeäkään pois! ♥