miten meni näin omasta mielestä? -kouluvalmennus

Maanantaina meillä oli kouluvalmennus Aatun kanssa. Tarkoituksena oli reenata tulevia koulukisoja varten. Kisoissa pitäisi startata k.n special. Näitä asioita kävimmekin läpi reenissä.

Alkuverryttelyt otimme itsenäisesti ravvaten ympärikenttää. Tein An kanssa paljon ympyröitä ja kaarteita. Se tuntui yllättävän kivalle. Muutaman pysähdyksen jälkeen otimme hieman laukkaa molempiin kierroksiin. Laukassa sain pyytää hidasta mutta pyörivää laukkaa joka oli melko työn takana. Piti olla kokoajan jalat ihan lähellä tai Aatu puotti raviin ja alkoi mutkitella. Taidettiin me hypätäkkin kesken matkan yhden kavalettipalikan yli joka oli kirjain merkkinä...

Pienen kävelyn jälkeen aloitettiin laukka työskentely. Teimme molempiin päätyihin kaksi kertaa pen pääty  20 metrin ympyrät. Tätä jatkoimme molemmissa suunnissa. Tehtävänä oli mennä hyvät kulmat, suorat sivut ja täysin pyöreät ympyrät. Vasempaan kierrokseen nämä kaikki oli paljon helpompaa kuin oikeaan, Sillä se koitti kokoajan painaa ulkopohkeen läpi ja karata "kouluaitojen" sisäpuolelta.

Laukan jälkeen työstimme hetken ravissa loivia kiemurauria ja voltteja. Näitä teimme molempiin suutiin. Myös muutamat ravin lisäyksetkin otettiin. Näissä A oli oikein mallikas.

Välillä aivan yllättäen Aatu saattoi pukittaa jos pyysin sitä eteen tai se ei olisi tahtonut tehdä mitä pyysin.

Pääsääntöisesti se kuitenkin liikkui omasta moottoristaan eteen päin ilman mukinoita. Teimme vielä pituushalkaisijalle pysähdyksiä. Ensin "Iin" kohdalle sitten "Geen" kohdalle tuomarin eteen. Näissä Aatu koitti ensin mutkitella ja sitten pysähdyksessä peruuttaa ja niskoja nakella. Muutama oikein malikas pysähdys saatiin ja siinä oli hyvä pitää taukoa.

Lopuksi menimme koko radan läpi. Ravi ja käynti osuudet menivät oikein nappiin. Ainoastaan laukassa laittoi Aatu hanttiin. Ensin se pukitti ja sitten koitti luikerrella kaikin keinoin pois laukka ympyröiltä ja lävistäjälläkin se olisi vain halunnut paahtaa täysillä eteen. Ja lopputervehdys oli hieman yllätys kun Aatu muutaman pompun jälkeen pommpasi pystyyn. Tunsin kyllä selkään että nyt se ei oo ihan normaalisti. Ja siitähän se jo nousikin.

Radan jälkeen tei vielä töitä laukassa ja ravissa. Kävin myös ottamassa monta hyvää pysähtymistä pituushalkaisijalle jotta A ymmärtää ettei siinä aina voinut pelleillä ja pommpia minne sattuu. Loppua kohti se kuitenkin rauhoittui ja jätti pukkiloikat ja muut pomppimiset pois. Toivottavasti kisoissa se osaisi käyttäytyä ja jättää pelleilyt reeneihin.

ponit irti kentällä - kuvapostaus

Tänään juoksutettiin Anni ja Mimmi irti kentällä. Aluksi pyöritin Annia hetken liinassa ennen irti päästämistä.

 1.

 2.

 3.

 4.

 5.

 6.

 7.

 8.

 9.

 10.

 11.

 12.

13.

 14.

15.

löytyikö kuvista lempparia?

Aaltokankaan koulukisat 19.4

Eilen päästiin taas kisailun makuun. Tällä kertaa suuntasimme Kuivasjärvelle. Siellä luokkana toimi Helppo B:3 2009, ei mikään kauhean vaikea B. Lähdimme hakemaan kisoista hyvää rataa ja uutta kokemusta. Koska kisat olivat vain harkkakisat niin en laittanut kistakkia ja hanskatkin jäivät kotiin... No se ei onneksi mitään haitannut ja radan ajaksi sain kuitenkin Satun hanskat lainaan.

kuvista kiitos Ronjalle

Kisa verryttely oli kentällä, se oli oikein hyvässä kunnossa ja ainakin tarpeeksi tilava jotta kaikki mahtuivat kinuamatta verryttelemään. 

Pisko oli melko hirveä verkassa. Se painoi vasemmalta täysin läpi eikä kuunnellut pohjetta kuin ohjaakaan. Pikku hiljaa sain sitä ratsastettua kivaksi ja pehmeäksi. Edelleen se tosi koitti oikoa ja puskea jalan päälle. En kuitenkaan jäänyt siitä murehtimaan. Annoin mielummin Piskon hengähtää että oisin sen ratsinut uuvuksiin, jotta se olisi tarpeeksi hyvä.

En päässyt maneesiin vielä pitkään aikaan joten käväisin hieman ihmettelemässä maastossa. Käytiin katsomassa erilaisia maastoesteitä. Mentiin myös kaikki askellajit läpi ja Pisko tuntui oikein rennolta.

Pian maneesille palattua pääsin näyttämään jätkälle maneesin "katsomo" pään ja hieman aitojen ulkoreunoja. Oisin tarvinnut maneesiin päästyttyä hieman lisä energia, sillä poni muuttui jotenkin vastahakoiseksi ja moottori hidastui nollaan.

Pian pääsimmekin jo aitojen sisälle. Kiersin ensin koko aidat läppeensä ja vain yksi pelottavuus löytyi. Se oli maneesin kylmassa olevat traktorin renkaat, hui! Niitähän ei ole miellä kotona näkynyt yhtään kappaletta. Siitäkin onneksi slvittiin ilman niiden kimppuun hyökkäämistä.

Saatiin lähtömerkki ja eikun radalle mars! Rata meni kokonaisuudessaan hyvin. Ei tosin näytetty parastamme. Sillä rata olisi voinut olla sujuvampi, letkeämpi ja poni vähemmän tunggeksiva. Ei tapahtunut suurempia virheitä, mitä nyt 15m ympyrät hieman venyivät ja asetukset unohtuivat kotia, taivutuksesta puhumattakaan. Loppuradasta alkoi jätkä myös väsyä joten niskojen nakkelu oli kivaa. 

    Pisko oli kuitenkin aika tasainen vaikka ei ollutkaan koko aikaa pohkeen edessä. Siirtymät tosin menivät nappiin ja alku- sekä lopputevehdyksistä tuli 6,5 ja 7. Molemmat olivat täysi tasan! Prosenteiksi napsahti 59,55% ja ylsimme ensimmäiseksi ei sijoittuneeksi 5/15.

Tuomarilta saimme suullisen palautteena. Kivan mallinen ja tahdikas suomenhevonen. Sillä on tosi kivat liikkeet ja pääsee varmasti suokkiluokkiin tälle kaudelle. Enemmän taivutusta ja tasaisemmaksi edestä. 

Kisoista lähdettiin oikein hyvissä mielin ja ylpeänä pikku Jätkästä. Me vielä näytetään kaikille mitä ollaan yhdessä saatu aikaan tässä reilun kahden vuoden aikana! Vapiskaa kanssa kilapilijat!

linkki videoon

pääsiäisloma

Nämä postaukset tulevat nyt hieman hassussa järjestyksessä, sillä pääsiäinen meni jo reiluviikko sitten. Selitykset sikseen ja eikun palataampa lomaa edeltävään torstaihin.

Meillä oli torstaina tunnilla maasto. Oli ihan kiva käydä porukalla maastossa. Ainoa asia mitä oisin voinut siinä muuttua oli satula! Sillä se ois ollut oikein kiva, mutta jätinkin sen lepäämään omaan telineeseen oottelemaan. Minä laiskana ajattelin päästä helpommalla, kun ei tarvitsisi putsata satulaa tunnin jälkeen. En tosin ajatellut ettäperjantaina olisi tarvinnut kävellä... Meno oli sen verran reipasta että sain laittaa jokaisen lihakseni töihin että pysyin kyydissä ja saisin vielä pidätettyä välillä. 

Välillä laukassa Vilma innostui ja koitti loikkia pitkin tietä. Onneksi osasin varautua niihin ja pysyin hyvin tasapainossa. Kaikesta huolimatta oli oikein hauskaa.

Perjantaina ratsastin hetken ravissa pikkukentällä. Mutta sen ollessa niin huono siirryin piakkoin pellolle ravaamaan. 

Kentällä Vilma oli melko kiva ja hieman tahmainen raskaan pohjan takia. Tein paljon taivutuksia ilman jalkkareita, oikeestaan revin ne iti siinä alkutunnista jo. Se ei vaan ollut kauhean hyvä idea eilisen maaston jälkeen varsinkin kun suuntasin lopputunniksi pellolle. 

Pellolla saatiin muutama laukkapätkä otettua, muuten ravailtiin. Sai siinä käyttää monia tuntemattomia lihaksi jotta pysyisi ison ja hyvin etenevän ravin kydissä. Loppukäynnit kävin rantatietä pitkin kävelemässä.

Lauantaina kiipesin pitkästä aikaa Annin selkään. Se oli hieman villi lomansa takia... Sainkin sitten tasapainotelle selässä oikein kunnolla. Pisti poni kaikkensa peliin jotta mie sieltä tippuisin. Ilmansatulaakin kun menin, selässä kuitenkin pysyin ja lopputunnista (puolitunnisesta) alkoi se olla jo kiva ratsastaa.

Sunnuntaina kipusin jälleen Annin selkään ilmansatulaa hieman sitä liikuttelemaan. Mentiin kaikki askellajit läpi. Tälläkertaa poni oli jo ihan fiksusti ja jätte pelleilyt pois. Lopuksi käytiin pellolla kävelemässä.

Illasta kävin myös ratsimassa Mimmillä. Se tosin loppui melko lyhyeen sen kipeän selän vuoksi.

Sen jälkeen mentiin Vilman kanssa hieman koulua. Se ei kiskonut, mutta ei se kyllä tehnyt muutakaan. Joten ratsiminen ei oikein innostanut. Mentiin kuitenkin kaikki askellajit läpi, Eikä aikaakaan ollut ihan hirveästi sillä me lähdettiin tyttöjen kanssa kattomaan fast and furious 7! Se muuten oli hyvä leffa!

Maanantaina meillä oli hyppyreeniä. Vihdoin kenttä on siinä kunnossa että pystytään hyppäämään kunnolla. Menin siis Aatulla ensimmäiseksi. Kentällä oli kolme pystyä. kaksi pitkillä sivuilla ja uksi lävistäjällä. 

Otettiin alkuverryttelyt itsenäisesti ja Alla oli hieman virtaa. Se koitti vaan painaa menemään pää pitkänä. Aloin tekemään paljon siirtymiä jotta saisin hieman ohjan päähän muutakin kuin vastaan painavan pään. Laukassa A oli hyvä. Se ei pukitellut tai tehnyt muutakaan tyhmää.

Kerkesin vielä kehua Satulle kuinka A on fiksu eikä pukittele. Niin saman tien ku alettiin hyppäämään se heitti kunnon pukkisarjat. En tiedä että ilostako vaiko siitä että se ei oisi hallut tehdä töitä. Oli syy mikä tahansa niin se loppui hetken kuluttua Aan todettua sen vievän enemmän voimia kuin hyppääminen.

Ristikkotasolla menimme ensin molempiin suuntiin yksittäisiä ja sitten pienenpientä rataa. Radat sujuivat hyvin, mitä nyt välillä nousi takapää. A ei koittanut mennä kertaakaan ohi ja se hyppäsi rehellisesti. Jos ei kerennyt jalat nousta niin mielummin se otti puomit mukaan kuin pysähtyi.

Rata nousi 50-60cm tasolle. Tällä kertaa menimme koko radan puhtaasti. Kävelimme hetken ja tulimme vielä 60-70cm radan hieman pidempänä. Tässä meillä putosi ensimmäinen jonka jälkeen alkoi ne kintut nousemaan ja ihan ilmavaralla pompimme.

Hieman suunniteltiin meidän ensimmäistä kisareissua. Tallinmäelle olisi tarkoitus mennä hyppäämään 26.4 60cm. Nyt pitäisi päästä hyppäämään vielä erikoisesteitä ja kokeilla lastausta. Sekä löytää _iso_ punainen ruusuke jotta kaikki ymmärtävät pysyä kaukana meistä!  Kun tuosta ei aina ota selvää mihin se seuraavaksi säntää varsinkin kun ollaan uudessa paikassa.

Hyppyjen jälkeen lähdimme käymään äimäraution klinikan maneeissa hyppyyttämässa Ponskua. Hyppyytyksessä kesti hieman pidempään ku olimme suunnitelleet.

Kerkesimme kuitenkin vielä hyppäämään ennen tunteja. Ratsunani toimi tällä kertaa Vilma. Tein itsenäiset alkuverryttelyt. Vilma oli heti alussa kivasti tuntumalla. Se ei kiskonut eikä tehnyt muutakaan ylimääräistä. Aloitettiin hyyppääminen pienistä pystyistä ja oksereista joita tulimme molemmista suunnita. Saatiin sille aina hyvä paikka ponnistaa.

Verkkaesteitä nostettiin siihen 80cm. Saatiin sille muutama hieman pohjaan tullut hyppy sekä yksi aivan liian kaukaa lähtevä. Muut osuivatkin aika lailla kohdilleen, kun muistin ratsastaa loppuun asti enkä jättänyt Vilmaa yksin.

Ensin tulimme pienen viiden esteen radan. Se sujui hyvin ja sain paikat kohilleen, laukka pyöri myös oikein hyvin. Nyt en ainakaan jäänyt pidättämään liukkaan pohjan takia ja Vilma pääsi eteenemään paremmin kuin pitkään aikaan. Hyppäsimme myös hieman pidemmän radan samoilla korkeuksilla.

Koitin myös keskittyä itseeni ja olla suorassa esteiden päällä. Kädet pitäisi vielä saada myötäämään hypyn loppuun asti enkä saisi palautua niin nopeasti takaisin, varsinkaan korkeilla ja leveillä esteillä.

Lopuksi otimme muutaman hypyn metrin okserille. Ekalla kerralla otettiin kielto, kuskin epävarmuuden vuoksi. Jätin Vilman täysin yksin heti kaarteesta päästyäni ja toivoin vaan parasta.

Seuraavalla kerralla päästiin yli, tosin hyppy ei tuli liian lähelle ja Vilma sitten loikkasi todella isolla hypyllä okserista yli. Saimme tullakkin heti uudestaan. Kolmaskerta toden sanoen ja fiksusti yli. Hyppäsimme vielä kerran ja paikka osui hyvin kohdalleen. Näissä hypyissä saisin kyllä parantaa istuntaani reilusti, katse eteen ja pidemmäksi aikaa ylös satulasta! Pikkuhiljaa pikkuhijaa.

Loppuverryttelynä ravilin kenttää ympäri puolilöysin ohjin ja annoin Vilman venyttää kaulaansa eteen alas. Käynnit mentiin rantatiellä. Tallissa laitoin Vilmalle kylmät jalkoihin ja sen karsinaan syömään heinää, sekä juomaan lämmintä melassia.

Kävin myös Annilla. Menin rantatiellä sillä se oli kovempi kuin kentän pikkuosa. Jälleen minulla ei ollut satullaa, huoh joskus kun olis fiksu niin laittaisi sen. Annilla oli virtaa ja paljon, kuten arvatasaattoikin. Sainkin kokea kunnollista pukkihyppyloikkalaukkaa pitkin tietä.

Yhtäkään tarkoituksellista laukkaaskelta en ottanut, mutta poni päätti ottaa. Tämän pelleilyn jälkeen sain Annin aisoihin ja se meni loppuajan oikein nätisti.