luukku 1: marraskuun viimeiset

Marraskuu meni hujauksessa ohi ja nyt on jo joulukuun ensimmäinen päivä, mikä tarkoittaa ensimmäisen luukun aukaisemista! Pahoittelen postaukssen myöhäistä julkaisemisaikaa, siitä syytän täysin Netfliksiä jonka otin jälleen kuukaudeksi(hups!) Kaikki tulevat luukut julkaisen jo aamusta , jotta ne olisivat mahdollisimman kauvan esillä ennen seuraavan päivän luukkua.

Minulla on todella paljon suunnitelmia joulukalenterin luukuiksi ja saatte lukea/katsoa monenlaisia postauksia. Ulkoasu on myös hyvin pian muuttumassa talvisemmaksi. Tänään kuitenkin kirjoitan vielä muutamista Vilman ratsastuskerroista kuvien kera.

Aloitetaan viime torstaista, jolloin vietin syntymäpäiviäni. Minulla oli silloin myös vapaapäivä joten kerkesin valoisan aikaan ratsastamaan. Päätin mennä käymään pellolla, sänkkäri oli hyvässä kunnossa.

Käveltiin ja ravattiin paljon isoilla ympyräillä ja erilaisilla kahdeksikkotehtävillä. Vilma tuntui aika kivalta, ehkä hieman kiireiseltä. En antanut kiireellisyyden haitata, kunhan Vimppu muisti kuunnella minun apujani. Tein muutamia temponvaihteluita ravissa. Ne onnistuivat kivasti, varsinkin eteenpäin menevät.

Ravattiin muutaman kerran niin lujaa kuin Vimppu (enään) osasi. Nuorempana Vilma meni oikeesti ihan lujaakin ns. ravurinravia nykyään se pukkaa mielummin laukalle kun jalat eivät enään pysy menossa mukana. Maastossa päästään vielä isompaa ravi kuin pellolla, mutta ei sekään mitenkään kovaa vauhtia ole.

Otin hetkeksi jalustimet ylös ja laukkasin muutamat ympyrät molempiin kierroksiin. Vimppu tuntui todella energiseltä ja innokkaalta. Näin parhaaksi laittaa jalustimet takaisin jalkaan ja jättää raipan poissa.

Sitten mentiinkin laukassa pitkiä suoria (jotka olivat Vilmalle aivan liian lyhyitä) Yksi ilopukki saatiin myös, se oli hieman odotettavissa ja osasin varautua siihen. Mentiin reippaasti ja rennosti molemmissa laukoissa kaarteita ja kiihdytys - suoria.

Meillä oli jälleen oikein hauskaa ja Vimppu paineli korvat pystyssä pitkin peltoa. Paitsi tietenkin kaikissa kuvissa oli korvat vinossa, tyypillistä!

Loppuravit mentiin kentällä. Vilma oli sen varran reippaana ettei malttanut enään pellolla rauhottua tuntumalle. ~lisätty jälkikäteen~ työstin hetken Vilmaa molemmissa kierroksissa, jotta se malttoi kuunella minua. Sen jälkeen vasta ratsastin ravia eteen alas venyttäen. Käveltiin pitkin ohjin muutaman kerran kentän ympäri ja suuntasimme talliin. Annoin tammalle mellaa ja muutaman porkkanan. Se sai vielä loimen päälle ja suuntasi takaisin tarhaan.

Lauantaina satoi ihan hirveästi vettä, joten siltä päivältä ei ole yhtään kuvia. Tunnilla Vilma oli jälleen todella hyvä! Teimme avotaivutuksia, kokoamista, lisäämistä, vastalaukka kiemuraa. Heti alkuraveista lähtien Vilma kuunteli minua hyvin ja saimme monta onnistunutta pätkää, mm. teimme parhaimmat ravinlisäykset.

ehkä söpöimmät kuvat ♥

Sunnuntaina käytiin ottamassa muutamia kuvia ennen talliin menoa. Niistä tuli ihan kivoja ja niitä tuli aivan liikaa! Tässä muutama onnistunut otos.

Suunnattiin taas pellolle tällä kertaa ilman satulaa. Menin paljon väistöjä ympyrällä ja suoralla. Vimppu tuntui ihan hyvältä. Hieman jäykän oloinen vasempaan. Koitin jumppailla parhaani mukaan käynnissä ja ravissa. Se ei oikein tuntunut auttavan. Mentiin hetki laukassa molempiin suuntiin isolla ympyrällä ja sen jälkeen muutama reippaampi suora.

Kävelin melko kauvan ja annoin Vilman hengähtää. Jatkoin ravilla volttikahdeksikolla. Ravin oli paljon ylöspäin suuntautuvaa kuin ennen laukkaamista. Koko hevonen tuntui rennommalta. Pitkien myötä- ja vasta-asetusten avulla sain loputkin hevosesta rentoutumaan ja sen taipumaan kummastakin kyljestä. Kävelin loppuun kunnolla ennen talliin menoa. Tallissa venyttelin Vimpun jalat ja kyljet, laitoin loimen ja vein sen vielä illaksi ulos.

Eilen käytiin kunnon laukkamaastossa. Vilma oli koko maaston ajan korvat pystyssä ja menossa itse eteenpäin. Yleensä alkumatkasta saa ola pyytämässä, nyt mentiin koko matka pyytämättä eteen tai pidättämättä.

huomiseen!