41. Suru uutisia....

Meijän tallin Maisa lopetetaan huomenna laitsatapaturman seurauksena.

Maisan tunsin jo aaltsikka ajoista asti eli noin viis ja puolivuotta. Tämän palleron kanssa menin ekan joulumaastoni joka on ikimuistoinen. Muistan vieläkin kuinka halusin sinut hoitsuksi ja niin siinä kävikin olin sinun maanantai hoitaja. Maisa opetti monia niin alkeis lapsia kuin aikuisiakin. Jäämme kaikki kaipaamaan sinua!♥

 

Sitten ei ihan niin surullisiin vaan aika iloisiinkin aiheisiin. Penaa tullaan huomenna koeratsastaan. Toivottavsti ostaja olisi topakka pikkutyttö joka ei pienestä hetkahda vaan laittaa ponin toimimaa. Ja jos Penalla hyvä tuuri käy niin tänään oli meidän viimeinen ratsastus kerta yhdessä. Itse olen samalla iloinen mutta myös surullinen jos ja kun joskus joudun luopumaan tästä ponista.

 

Tänään siis ratsin Penan et se ois hyvä huomenna, mentiin ihan kunnon koulu vääntöä ja ponihan meni ihan hienosti. Kokkeiltiin myös kaulanaru ratsimista ja sehän onnistu ihan mahtavasti. Tultiin laukasta suoraan käyntii ja pysähkseen siirtymisiä.

mulla ainakin on hauskaa

 Laitoin sit ponille ohajat takas ja alettiin menee aluks kaikki askellajit läpi. Otin sit väistäjä molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa onnistu vasempaan mut oikeaan sit poni alko nakkeleen niskoja ja hieman heittään persettä. Tehtiin myös silleen et suoraa väistöstä laukka, päätyympyrä ja raviin uus väistö ja sit sama uuestaan. Lopussa poni toimi jo kuin unelma ja teki kaiken mitä pyysii. Mentiin muutama sulku ympyrällä nekin onnistu yllättävän hyvin.

 

Lopuksi käytiin ottaan halikuvia pellolla, kiitos kuvaajille Miialle ja Selinalle

 

 

Huomenna on sitten mun oma tunti ja koitan saaha illalla sit postailtua jos joku ihana tulis vaikka kuvaamaankin. Kerron myös huomenna miten Penalle käy.

-venppa