Peikon matkassa: 152. onnistunut kankireeni ja hieman erilainen hyppykaveri

Hellou!
Tällä kertaa tulossa hieman kuulumisia ja kisaratsun muutoksia!

Heti tähän alkuun, en ole lopettanut Totolla kisaamista vaan kuvioihin astuu uusi kisatyttö Toton rinnalle. Ainakin nyt syksyksi tai oikeestaan kahtiin kisoihin ainakin näin alkuun. Nimittäin tallin nuorukainen Vilima. Vilima on kuus vuotias suokkityttö joka on tänä vuonna tutustunut hieman isompiin kisoihin ja koittaa parhaillaan opetella kisahevosen arkea.

Jotkut ovat saattaneet kuulla että meillä on tarkoitus lähteä suomenhevosten kuninkaallisiin hyppäämään! Ainoana ongelmana on ollut hevoset, ketä me otetaan mukaan? Tottakai Vempula Liisalle, mutta kopissa on toinen puoli vielä tyhjänä ja Liisa ei itselleen halunnut toista hevosta mukaan ja Toto jätettiin poissa laskuista turhan innokkuuden takia jolloin hallittavuus katoaa varsinkin isolla tilalla jossa on esteitä. Sitä sitten pohdiskeltiin että kuka lähtee ja lopputuloksena on Vilima ja minä! Luokkia ei olla vielä päätetty, mutta päästään hyppäämään tämän pikkutamman kans derpykentälle isoon maailmaan. Lauantaina olisi sitten tarkoitus käydä ORKlla hyppäämässä 80cm, hieman kokeilua miten ne esteet sujuvat muuallakin kuin kotona. Saatte kuulla tästä söpöläisestä lisää piakkoin!

kesä 2014

Jos palataan ajassa viime torstaihin jolloin meillä oli hyppytunti. Päätin antaa Totolle vähän kevyemmän viikon ja nousin Venlan kyytiin, hyppytunnille. Alku verryttelyssä huomasi sen pitkän loman mikä sillä on ollut nyt kesällä murtuneen kavionpohjan takia. Vaikka toinen oli hieman jäykkä, niin oli sillä ainakin innokkuutta vaikka muille jakaa. Aloitettiin hypyt ihan normi innarisarjalla. En oikein osannu päättää mistä pitäisi hypätä, Vempulalla on niin erilainen laukka ja hyppy kuin Totolla. Tultiin sitten lyhyitä yksittäisiä tehtäviä 60cm korkeudessa. Loppuun tultiin lyhyehkä rata. Alku tunnista ei ole kauheesti sanottavaa. Se meni ihan ok.

Loppuun Liisa tuli hyppyyttään muutaman isomman. Aluksi tultiin 80cm kaarevalinja, muutaman kerran porttia joka nousi siihen 100cm, otettiin se alas parikertaa ennen kuin tajusin kuinka se pitäisi tuoda siihen esteelle ja pyytää että se jaksaisi nostaa jalat ylös etteivät esteet kolisi. Hienoja hyppyjä alkoi tulemaanja siirryimme takaisin okserille. Sekin tultiin muutaman kerran huonosti liian kaukaa. Saatiin me loppuun hyvin onnistunut hyppy 105cm korkeudessa. Siihen oli hyvä lopettaa hypyt.

Sunnuntaina oli vuorossa kankeilua Toton kans. Tälläkertaa kuvista kiitos äitille. Päätin käärästä uudet ompunvihreät pintelin Toton jalkoihin.

onks sille muka kasvanu heinämaha?

Kävelin mekopitkät alku käynnit ja ravit jotta toto vertyisi hyvin. Aloin vasta sen jälkeen työstämään sitä kunnolla ympyröillä ja kaarteilla tein myös paljon väistöjä. Ne onnistuivat oikein hyvin, jopa laukassa sain yhden hyvän pätkän.

Tein molempiin suuntiin laukan nostoja, ne onnistivat hyvin. Laukka sujui myös tosi kivasti ja sain lyhennyttyä sitä todella hyvin.

Laukan jälkeen koitin myytamia ravin lisäyksiä. Huomaa että ei olla paljoakaan niitä tehty eikä se todellakaan ole Toton ja mun vahvuus. Yleensä menetän tuntuman eteen ja Toto vaan nostaa pään ylös ja lähtee kipittämään, eikä puhettakaan että askelpitenisi ja tahti pysyisi samana. Saimme kuitenkin muutaman ihan ok pätkän.

Loppuraveissa tein kolmikaarista jotta saan Toton vielä loppuunkin asetettua ja taivutettua läpi sekä suoristettua sen hyvin. On se vaan niin ihana että ei löydy maanpäältä toista samanlaista. ♥