tiistai 26. elokuuta 2014

156. kouluvalmennus Atomilla

Lauantaina minulla oli kouluvalmennus aivan uuden opettajan Kaisan kanssa. Sekä ratsuna toimi Aatu.

kaikki kuvat (c) Heka
Heti alkukäynneistä lähtien laittoi aatu mut ihan kunnolla töihin. Sain samantien kunnon tasapainoreenin. En tiiä mikä siihen iski mutta se testasi minua ihan kunnolla. Kerran se meinas saaha mut selätettyä, mutta pysyin kyydissä. Koitin reippaasti ja päättäväisesti saada sen eteen päin. Lopulta se rauhoittui ja jatkoi matkaa normaalisti. Muutaman kerran se koitti samassa kohti pysähtyä ja alkaa riehumaan, mutta käänsin sen pois ja jatkoin vaan tehtävän tekemistä. Tein paljon pysähdyksiä, mutta vain sinne missä Aatu ei itse tahtonut pysähtyä. Siinä voltilla millä ilmeni ongelmat, pyysin vain kevyesti sitä eteen jolloin se keskittyi olennaiseen eikä siihen et miten mut saa selästä poies.



 taiteellisesti tarkentanut hissuun, mut tää oli se kerta kun meinasin tippua.







Kun Aatu rauhoittui sainkin jättää raipan pois ravityöskentelyn ajaksi. Se kulki oikein kivasti eteen päin ja sain sen ulkoohjan tuntumalle helposti. Tehtiin ravissa voltteja. Alkuun vain yksi  per sivu. Tarkoituksena saada asetukset läpi ja pyöristymään kropastaan pohkeiden väliin. 




Tehtiin tämä molemmissa kierroksissa. Oikeaan kierrokseen Aatu oli vähän jäykempi kuin vasemmassa. Pikku hiljaa sain jalan läpi ja sen pehmeäksi pyöreäksi ohjan ja pohkeen väliin. Alettiin sitten lisäämään toiset voltit heti ensimmäisen voltin jälkien päälle. Jolloin tuli kaksi saman kokoista ympyrää. Toista ympyrää alettiin pikku hiljaa pienentään ja lisättiin vielä yksi voltti jolloin kaikki olivat erikokoisia. Silti ravi säilyi samana joka ympyrän ajan!




Vaihdettiin sitten pohkeen väistöön ja laukan nostoihin. Väistöissä Aatu oli helppo ja se väisti hyvin sekä suoristui sen loputtua kun pyysi. Laukka nousi normaalisti useimmiten. muutama pikkupukki saattoi tulla.










Vaihdettiin sitten suuntaa. Teimme saman myös tähän suuntaan. Ensin kerran käynnissä sitten ravissa. Väistön jälkeen laukan nosto. Laukassa voltteja miten mahtuu, ettei tulisi ruuhkaa tai törmäyksiä. Tähän suuntaan väsitöt onnistuivat yhtä kivasti kuin toiseenkin suuntaan. Jopa helpompaa kuin Totolla! Aatu kun ei ole läheskään niin herkkä jos istuu vähääkään vääri kuten Tollo taas on niin pikku tarkka. Nyt jos palattais kuitenkin takasin Aatuu.



siellä näkyi pelottava traktori jota piti hiemna tuijottaa



Tässä kierroksessa taisi Aatulta alkaa puhti loppumaan kun pukkia tuli vähän liiankin tiheään tahtiin. Ja taaskin ainoastaan laukassa. Ei nostossa vaan volteilla. Ne ei kauheesti haitanneet mua, paitsi se kerta kun Aatu hyppäs ensin oikeelle sit vasemmalle-oikeelle-vasemmalle samalla pukittaen niin meinasin minäkin maistella hiekkaa ja tippua suoraa Toton jalkoihin. Hyvän tasapainon ansiosta pysyin kuin pysyinkin kyytissä ja matka jatkui. Aina joka pukin jälkeen jatkoin vaan tehtävää. Ilman suurempaa reaktiota. Pieni napautus ja pohkeesta eteen.



Oli siellä myös hyviäkin pätkiä ja niistä piti aina kehua toista. Väistöt menivät myös tosi hyvin. Laukan nostoissakaan ei ollut moittimista.




Loppuverryttely tehtiin hyvin taivutellen molemmissa suunnissa. Aatu tuntui tosi kivalta ja pehmeältä jätettyä pelleilyn poies. Kyllä siitä vielä hieno jätkä tulee, kunhan oppii vielä lisää ratsun taitoja!




Tähän postauksen loppuun vielä muutama tärkeä ilmoitus asia. Huomenna torstaina suuntaamme Jonpen ja Satun kanssa kohti Turkua josta menemme laivalla Ruotsiin, aamulla ajamme Tanskaan ja siellä vietämme yömme Salen luona. Sieltä lähdemme Salen kanssa kohti Ruotsia jossa hyppäämme taasen laivaan ja Suomeen, näin lyhykäisyydessään. Elikkäs Tolleron ratsiminen jää äitin tehtäväksi, sekä postausta tulee vatsa sunnuntain puolella seuraavaksi. Jollen matkalla innostu kirjoittelemaan. Ensiviikolla viimeistään on sitten tulossa postausta Tanskan reissulta kera kuvien ja videon!
Eihän se reissaaminen yhdelle viikonlopulle voi jäädä, luvassa on Suomenhevosten Kuninkaalliset este- ja koulukilpailut. Sinne on tarkoitus lähteä myös torstaina ja sunnuntaina on kotiin paluu. Sinne lähtee vain yksi heppa, Vilma. Venla jättää kisat välistä kaviomurtuman takia... Kunkkareistakin olisi tarkoitus kuvailla videopostauksen tyylisiä pätkiä. Mutta sen näkee sitten mitä saadaan aikaseksi.

2 kommenttia:

Kommentti julkaistaan vasta kun olen hyväksynyt sen! Älä siis laita kommenttiasi kahteen kertaan. -kiitos