estekisoissa ja merellä

meri kuvat on ottanut äiti ja estekisa materiaalit on Jompen käsialaa

Sunnuntaina (29.5) starttasimme Ankkurilahden ratsastajien järjestämissä 1-tason estekilpailuissa. Menimme vain yhden luokan, joka oli 80cm arvostelulla 367.2. En ollut koskaan ennen mennyt tuolla arvostelulla eli perusradalta jatketaan uusintaan uuden lähtömerkin jälkeen. Tämä oli oikeastaan ihan hyvä, sillä kerkesin vetää henkeä ja aloittaa rauhassa uusinnan.

Kokopäivän oli todella lämmin ja ihanan kesäinen. Välillä tosin oli niin kuuma, että tuli jo talvea ikävä. Taidan olla enemmän talvi- kuin kesäihmisiä. Tosin kesällä saa paremmin kuvaajia, kun heidän sormet ja varpaat eivät ole jäässä! Paltaanpa kuitenkin takaisin kisoihin.

Kisoihin lähdimme hyvissä ajoin, jotta kerkesin katsomaan Susannen radan edellisestä luokasta. Mukaan sain kuvaajaksi Jompen ja vanhemmat toimivat enemmänkin hoitajan roolissa. Kerkesinkin hyvin katsoa hieman kisoja ja jutella tuttujen kanssa ennen kuin aloimme varustaa Peikkoa. 

Lastatessa Peikkoa ulos trailerista sen toinen etunen hieman lipesi ja se tuli pienellä ryminällä loppu matkan alas. Samalla se polkaisi toista takakenkää jonka seurauksena kaviosta lähti pieni palanen irti. Hieman värkättyämme saimme ikävästi törröttävän naulan pois. Kenkä oli kuitenkin suhteellisen hyvin kiinni ja päätin startata. Onneksi tänään (tiistaina 31.5) tukee kengittäjä ja Peikko saa uudet kengät jalkaansa.

Pääsin melko nopeasti radan kävelyyn. Rata oli melko yksinkertainen ja helppo muistaa vaikka en opetellutkaan sitä etukäteen ratapiirustuksesta. Perusrata alkoi oikeasta kierroksesta 8 laukan pysty-okseri linjalla, 3 oli pysty lävistäjällä oikeasta, 4 oli myös pysty lävistäjällä vasemmasta, 5 oli sarja lävistäjällä oikeasta, 6 – 7 oli kaareva pysty-okseri linja vasemmasta kymmenellä laukka-askeleella. Tähän päättyi perusrata. Uusinta alkoi, 8 oli yksittäinen okseri oikeasta, 9 oli pysty lävistäjällä oikeasta, 10 trippeli lävistäjällä vasemmasta, 11 sarja lävistäjällä oikeasta, 12 pysty lävistäjällä vasemmasta. Tämän jälkeen päättyi uusinta. Rata oli suhteellisen pitkä, 12 estettä ja 14 hyppyä. Ehdottomasti pisin rata mitä on menty, Treeneissäkin on hypätty vain 8 esteen rataa.

Radan kävelyn jälkeen suuntasin maneesiin, jossa oli sileän verryttely. Minulla ei ollut kiire verrytellä, sillä lähtönumeroni oli vasta numerolla 18. Aloitin verryttelyn ravissa tehden hieman taivutuksia ja siirtymiä. Peikko oli hieman kankean oloinen ja ei malttanut kunnolla keskittyä minuun. Nostin sitten laukan ja tein muutaman eteen ratsastuksen molempiin suuntiin. Nyt onnistui myös ravityöskentely paremmin. En verrytellyt kauhean pitkään vaan annoin Peikon kävellä. Samalla koko verryttelyn ajan kuuntelin kenkiä, että kolisivatko ne. Nostin vielä yhdet laukat maneesissa ennen pihalle menoa.

Ulkokentällä kävelin hetken ja nostin sitten laukan. Laukkasin kierroksen ja tulin muutaman kerran ristikolle. Paikat osuivat hyvin ja laukka säilyi oikeana. Pyysin Jomppea laskemaan pystyä 70cm korkeuteen ja tulimme sen kerran. Annoin Peikon kävellä hetken, jonka jälkeen tulimme pystylle 80cm korkuisena. Peikko hyppäsi kaksi kertaa kunnon kamikazeloikan turhan kaukaa, mutta puhtaasti ja lähti esteen jälkeen oikein tyytyväisenä painelemaan. Tulimme vielä kerran ja tällä kertaa oikeaan kohtaan. Hyppäsin okserin kahdesti. Molemmilla kerroilla tulimme melko pohjaan, mutta Peikko selvisi esteestä ongelmitta joten jätin hypyt siihen.

Käveleskelin ja seisoin hetken varjossa, jonka jälkeen pääsin odottamaan vuoroani kentälle. Edellinen ratsukko ei mennyt uusintaan, joten pääsin melko nopeasti kiertämään kenttää. Kentällä oli vain yksi este jonka halusin näyttää Peikolle. Se oli pysty jonka alle oli laitettu havunneulas-laatikoita. Peikko ei sitä edes vaivautunut katsomaan. Lähdin hyvin luottavaisin radalle tarkoituksena päästä perusrata puhtaasti. 

Nostin laukan ja Peikko tuntui olevan hyvin pohkeen edellä. Ensimmäiselle se tosin hieman jarrutti ja otti pienen hypyn, sain ratsastaa välissä isosti eteen. Silti jäätiin hieman kauas kakkosesta, laskeuduimme myös väärällä laukalla alas ja Peikko puski ulkojalkaani vasten. Kaarre venyi hieman pitkäksi ja laukka katosi, kolmosen jälkeen käskin sitä hieman liikkumaan. Neloselle tulimme ongelmitta ja Peikko vaihtoi sen jälkeen laukan hienosti, tosin se kokeili puskea ja oikoa seuraavalle esteelle. Sitten tuli se pahainen sarja, jonka menimme viime kisoissa kahdella laukalla. Nytkin tulimme niin hitaalla laukalla sisään ja olin varma, että menemme sen kahdella laukalla. Peikko päättääkin olla estehevonen ja hypätä b-osan todella kaukaa. Minä en ollut yhtään mukana, mutta puhtaasti selvittiin. Kuutos esteen alla oli havulaatikot, mutta Peikko ei ne kauheana kiinnostanut vaan se hyppäsi viimeisen kaarevanlinjat todella hyvin.

”Maaliin päästiin tavoite saavutettu. No niin ei kun uudelle radalle!” – Olivat ajatukseni kun perusrata loppui ja sain ottaa käyntiin ennen uusintaan lähtöä. Annoin Peikon kävellä muutaman askeleen ajan ja kiitin sitä. Vaihdoin suunnan ja nostin oikeanlaukan. Kasille tuli hyvä hyppy ja laukka säilyi oikeana, ysille kääntyminen oli hieman kankea, mutta laukka pyöri hyvin. Kympille käänsin vähän lyhyemmän tien ja esteen jälkeen jäimme vastalaukalle, mutta kääntyminen onnistui silti. Korjasin laukan ja se kamala sarja oli jälleen edessä. Nyt sain hieman enemmän Peikkoa eteen, mutta väli oli silti liian pitkä ja hyppy näytti enemmän loikalta. Viimeiselle oli tarkoitus kääntää aikaisemmin, mutta sarjan jälkeen ohjat eivät olleet tarpeeksi kädessä kääntämiseen. Viimeinen este tultiin hieman pohjaan, mutta se ei haitannut.

linkki videoon

Rata ei tuntunut selkään läheskään yhtä hyvälle mitä se loppujenlopuksi videolla oli. Peikko tsemppasi taas tosi hienosti ja hyppäsi todella hyviä hyppyjä. Kengätkin pysyivät matkassa eivätkä olleet edes löystyneet enempää. Radalta tultaessa totesin, että nyt tarvitaan sarja treeniä. Jäimme vielä hetkeksi kuuntelemaan tulokset. Olimme ensimmäisiä ei sijoittuneita eli 7/22. Nyt meillä on kvaalit kenttäkilpailuihin! Peikko saakin hokkikengät jalkaan ja suuntaamme maastoesteitä treenaamaan tässä joku päivä!

Kilpailuiden jälkeen tallilla laitoin Peikolle kylmäyspatjat jalkoihin siksi aikaa, kun purkiin tavarat talliin ja laitoin ruuat valmiiksi. Lähdimme vielä käymään merellä. Menimme melkein uimaan asti. Sen verran syvällä kuitenkin oltiin, että Peikkokin oli kokonaan märkä. Se iloisesti korvat pystyssä paahtoi menemään pitkin merta. Tallilla Peikko pääsi vielä pesulle ja hetkeksi syömään vihreää.

Tässä lämpimien päivien kunniaksi taidammekin viettää aikaa enemmän rannalla, kuin kentällä treenaten! Tälle viikolle ei oteta estevalmennusta vaan hypätään itsenäisesti erilaisia sarjoja. Seuraavan viikon alussa olisi tarkoitus saada valmennus ennen Turkan kaksi päiväsiä 1-tason suokkikilpailuja. Siellä menemme lauantaina 70cm ja 80cm, sekä sunnuntaina Helppo B:0 2009. Kesäkuulle on myös yhdet harjoituskoulukilpailut Raahessa, sekä lomaviikko maalla Peikon kanssa. Näistä kuitenkin lisää myöhemmin!