keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

onnistunut estevalmennus 15.7

 molemmat nauretaan!
En vieläkään saa postattua viime viikosta sillä tänään tuli ihan extempore lähdettyä estevalmennukseen tallille. Eka suunnitelma oli mennä vain Aatulla ratsiin, mutta Kaisan lupautukin hyppyyttämään, sillä loppuviikolle on muuta ohjelmaa josta lisää myöhemmin. Palatakseni aiheeseen, päätin nyt tulla hieman tarkemmin kertomaan päivän reenistä sillä sain kuvaajankin paikalle. Kuvista ja videosta kiitos Vernalle!

Aloitettiin omatoiminen verryttely niin ravissa kuin laukassakin. Tein muutamia voltteja ja kaarteita. Vilma hieman innostui laukassa ja lähti pitkänä painelemaan eteenpäin. Koitin parhaani mukaan jarrutella ja hieman lyhentää sitä.
Ensimmäinen tehtävä oli meille juuri oikeanlainen, lävistäjällä oli puomi-ristikko-puomi. Aina muutaman hypyn jälkeen Kaisa nosti estettä ensin pystyksi ja siitä lopulta lähemmäns metriä. Tehtävänä oli saada jo kaarteessa laukan vauhti rauhalliseksi, ponnekkaaksi mutta odottavakse. Vilma ei saanut mennä pitkää laukkaa ja kiskoa kohti estettä. Pienemmillä hypyillä sain paremmat paikat ja esteen noustessa en oikein itse nähnyt paikkaa. Kun tulimme liian isolla laukalla tai Vilma ponkaisi liian suuresti, meni toinen etunen esteen takana olevan puomin ylitse. Vaihdoin hieman kaarretta ja otin muutamaa metriä lähempää kääntymisen ja paikka osuikin jo paljon paremmin kohdalleen ja saatiin mahutettua itsemme puomin oikealle puolelle.


 Välikäyntien jälkeen aloimme tulemaan muutaman kerran samaa pystyä mutta toisesta suunnasta ja sen jälkeen kaarsimme vasemmalle okserille josta oikealle. Ekalla kerralla tulimme kaarteeseen liian hitaalla tempolla ja laukka kuoli kaarteeseen sekä en kertonut päättäväisesti Vilmalle että minne oltiin menossa, joten meinattiin kaartaa ohi, pysähtyä ja hypätä paikaltaa mutta Vilma ei tiennyt minkä niistä oisi loppuun asti tehnyt vaan meni ihan polvilleen asti maahan rämäyttäen esteen kasaan. 

Eikun uusi lähestyminen ja lähdimme tällä kertaa hieman turhan kaukaa ja isolla loikalla joten jäin vähän jälkeen mutta yli mentiin. Samassa temmossa jatkoimme okserille, eli aivan liian isosti jonka jälkeen en saanut Vilmaa enään käännettyä vaan paineltiin suoraa aidan raosta lastentunnille. Pysähtymisen ja rauhoittumisen jälkeen uusi lähestyminen lyhyemmässä ja tarmokkaammassa laukassa. Seuraava kerta onnistuikin jo paljon paremmin. Kolmannelle kerralle lisäsimme okserin perään saman ruskean pystyn mutta vastakkaisesta suunnasta, Lähestymiset onnistuivat hyvin.

Kuvia katsoessani olen alkanut taas pyötäämään käsilläni vähemmän ja ylävartolalla enemmän sekä menen ihan vinoon siihen suuntaan mihin ollaan menossa esteen päällä. Tätä täytyy ensi valmennuksessa miettiä tarkemmin ja keskittyä vartalon hallintaan!
Hyppäsimme muutaman radan. Aloitimme samalla ruskealla pystyllä ja siitä jalkoimme uraa seuraten sarjalle, josta oli kaareva tie violetille pystylle, jonka jälkeen pitkä suoratie keltaiselle okserille. Rata sujui hyvin, välillä mentiin taas liian isossa laukassa ja hypyt tulivat turhan kaukaa, mutta kun sain taas rytmistä kiinni alkoi ponnistus paikat löytyä hieman lähempääkin. 

Lisäsimme rataan viimeisen okserin perään tiukka kaarre oikealle ja siitä kaarevalla ruskealle pystylle. Pidemmässä radassa otin sarjan jälkeen turhaa kiinni ja tultiin yhdellä "liika"laukalla väliin. Myöskin okserin jälkeinen kaarre tuotti hankaluuksia.  Tulimme sarjan ja kaarevalla linja olevan pystyn uudestaan ja tällä kertaa en pitänyt niin paljoa jotta Vilma pystyi jättämään yhden laukan vähemmäksi ja tuli paremmalle paikalle. 

Sitten tulimme hankalaa okseri-pysty kaarretta joka tuli vielä oikeasta laukasta. Hyppäsimme joko okserin liian kaukaa ja oikeasta reunasta tai Vilma käänty itse liikaa oikealle vaikka paikka olisikin ollut hyvä. Joten en saanut isoa kaarretta jossa edetä vaan tein pienempää kaarretta jonka aikana nyin Vilman pienempään ja tahdittomampaan laukkaan. Se taas johti siihen että pysty tultiin liian syliin. Keskityin oikein kunnolla tulemaan suoraan okserille ja sen jälkeen tarmokkaasti iso kaarre pystylle. Tulimme sen vielä toisen kerran jotta saisin laukan vaihtumaan okserin päällä oikeaksi  vaikka mentiinkin suoraan. 

Viimeinen onnistunut kerta tuli vain kuvina, mutta oikein onnistuneina otoksina! Näissä en syöksy kaulalle ja olen menossa suoraan en kenollani jommallekummalle puolelle. Tähän pitäisi pyskiä läpi valmennusten.

Loppu viikosta onkin sitten tarjolla kouluvalmennusta ja istunta treeni viikonloppu. Katsotaan jos saan kuvaajaa niin tulee niistäkin valmennuspostaus tai parikin. Ensi viikonlopulle onkin suunnitteilla estekisoja hieman kauvemmaksi, mutta siitä lisää myöhemmin.

2 kommenttia:

  1. Tosi kivasti kerrottu postaus! Toivottavasti tykkäsit noista kuvista kun välillä paistoi aurinko niin paljon etten oikein nähnyt :D Mutta hyvin teillä meni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon kommentista Verna! ja kuvat olivat oikein onnistuneita! :)

      Poista

Kommentti julkaistaan vasta kun olen hyväksynyt sen! Älä siis laita kommenttiasi kahteen kertaan. -kiitos