pari puttea, haflinger ja ratsuponeja

Vähän taas tämä postausken kirjoittaminen viivästyi. Jätetään voivottelut sikseen ja itse asiaan. Jos menstäisiin viime perjantaihin.



Darling II "Dani"

Kävin pikaiseen ratsimassa Vilmalla ensin 15min kentällä kaikki askellajit läpi. Vilma oli yllättävän hyvä, mutta päätin kitenkin lähteä pellolle ravileen ja  laukkaileen kun en vieläkään ollut ite ihan täydessä terässä. Pellolla oli melkoisesti sitä lunta ja Vimppu saikin oikein kunnolla käyttää jalkojaan päästäkseen eteenpäin siellä hangessa.

Vilman jälkeen kävin ratsimassa Danilla. Laitettiin ponille Sallin koulupenkki, se istuikin hieman paremmin kuin estepenkki. En laittanut olleskaan martingaalia ja se olikin ihan hyvä vaihtoehto. Dani ei mennyt läheskään yhtä pahasti karkuun tuntumaa kuolaimen alle.

Tein vähän vaikeampia juttuja jo ponin kanssa. Hieman testaillen sen tämän hetkisiä osaamisiaan. Mentiin vaihtoja, vastalaukkaa kaarteita, keskiraveja ja siirtymiä ihan joka askellajista jokaiseen askellajiin. Dani oli hieno ja koitti aina parhaansa. Siitä huomasi että poni osasi, mutta kuntoa ei ollut jaksaa. Lopputunnista se nousi jo ihan itse korkeammalle kaulalle ja tuntui oikein kivalta selkään.

Poni on vaan harmillisesti niin pieni että en taida viettää siellä selässä kauheasti aikaa. Se on kuitenkin osoittautunut tässä muutaman päivän aikana oikein kivaksi tuntiponiksi.

Sunnuntaina menin Vilmalla koulua. En tehnyt mitään kummallista tehtävää. Mentiin ihan perus kaarteita ja siirtymiä. Myös muutamia avoja sekä ympyräältä takaosan ulospäin siirtämistä kokeiltiin. Vilma oli alusta alkaen tosi kevyt edestä ja hakeutui itsekkin pyreämmäksi ja rennommaksi. Ravissa myös huomasin ponnekkaan takaosan ja sen kuinka hankalaksi voi siinä istuminen muuttua tamman tehdessä oikeasti töitä, Vihdoin tuntuu että meillä loksahtaa ne palapelin viimeisetkin palaset paikallee ja tuonne selkään on aina ilo palata. Se alkaa tuntumaan ns. kodilta!

Laukkaassa mentiin muutamia pääty-ympyröitä ja vastalaukka kaarteita. Lopuksi kävin pellolla ravailemassa baanalla.

Ponskun hypytys oli jälleen sunnuntai aamuna, mutta nyt otimme myös mukaan Hupakon. Kädet olivat täynnä työtä koko ajan kun kahden varsan kanssa piti olla joten kuvaukset jäivät seuraavaan kertaa.

Tämän turpotamman selässä käväsin myös hetken aikaa. Venlalla oli aika vauhikas päivä ja sen mukaan me mentiinkin. Ei tehty mitään mainitsemisen arvoista.

Sitten oli vuorossa Silve. Voi kauhia ku se oli muuttunut! Parempaan suunaan tosin. Alkuun sitä hieman jännitti "uusi" ihminen selässä, mutta pian se alkoi rentoutumaan ja saatiin ihan kivoja pätkiä mentyä. 

Laukassakaan ei kaahattu menemään vaan enemmänkin se oli laiska? Tai sellanen tosi herkkä puottamaan raville jos ei ollut jalat kokoajan lähellä. Olihan se vielä jäykkä ja kankia kääntymään muuten oikein kiva ja kevyt heppa.

niin keskittynyt

loppuravti eteen alas

Maanantaina vietimme maastossa tunteroisen. Ilma oli ihana ja pakkasta sopivasti. Menin tapani mukaan ilman satulaa. Kävimme ihan kunnon lenkin, alu matka hieman rennommin ja loppumatkasta tulimme reippaassa laukassa lumista tietä kotiappäin. Se vasta oli ihanaa! Vimppu nautti varasti yhtä paljon kun minä selässä, se meni koko matkan korvat tötteröllä rennosti eikä koittanutkaan tehdä mitään tyhmää.

Kävin myös ratsimassa Piskon ja Aatun. Piskolle nappasin kanget päähän ja ajatuksena koulureeniä jossa tekisin jotain He A:n tehtäviä. Hieman ajatellen jo tulevaa kautta. No eihän se ihan niin mennyt kään vaan sainkin hieman kyytiä. Poni tuijotti kentällä ihan kaikke! Lumikasasta kavaletti palikoihin. Ei siitä tullut mitään kun poni paineli pitkin kenttää miten sattui enkä saanut siihen mitään otetta. Tein pikaisen päätöksen ja lähdin pellolle. Ravattiin ponin kanssa niin lujaa kuin se pääsi jonka jälkeen otin pelkästä kanki ohjasta kiinni ja menimme laukassa vaihtoja tehden meidän hiihtoratsi baanamme mutkineen läpi. Mutkat menimme vielä kerran jonka jälkeen ravasin hiemna alle ja kävelin hetken aikaa.

Palasimme kentälle ja kas kummaa ponista tuli taasen fiksu. Sain tehtyä suunnitelmien mukaan, vastalaukkoja, vaihtoja-muutamia sarjojakin koitimme, mutta poni oli siihen mennessä jo väsähtänyt niin tydyttiin yhteen vaihtoon kerallaan. Sain myös oikein nättejä lisäyksiä niin laukassa kuin ravissakin. Pysähdykset oli juuri eikä melkein. Piskosta kuoriutui hieno kouluponi. Tosin sillä ei riitä tällähetkellä kunto kantamaan itseään kauhean kauvaa. Taitaa olla parasta että alan sillä nyt jo ratsimaan enkä viikkoa ennen kisoja jotta pikkujätkä jaksaa mennä kaksikin rataa saman päivänä!

Aatunkin selkään pääsin ekaa kertaa tälle vuodelle. Aina on tullut jokin este kun on ollut tarkoitus mennä ratsimaan. Ei se Aatu mua kuitenkaan ollut unohtanut. Tarhasta haettaessa huusin sen nimeä ja vihelsin minun kaunista vinkumistani niin sieltä se pää nousi heinä paalista ja alkoi pienisuuri haflingeri tallustelemaan portille. 

Oli se ainakin jotain oppinut, nimittäin seisomaan tuolin vieressä paikallaan niin kauvan kuin ratsastaja käskee liikkua. Alku tunnista Aatu oli melko raskas edestä ja se vain juoksi kädelle painaen täysillä eteen. Meinasin jo menettää hermoni tähän jätkään. Onneksi päätin riehumisen sijaan tehdä sen  20 kertaa ravi-seis-ravi siirtymän jonka aikana otti pikkuherra takaset töihin ja keulanousi ylös. Sen jälkeen sainkin vaan istuskella ja pyytää erinäisiä asioita ja Aatu teoimi parhaansa mukaan. 

Mentiin väistöjä, askeleen pidennyksiä, ympyrällä takaosan siirtämistä sisälle ja ulos. Laukassa pyysin vaan jouhevuutta ja pyöreyttä edestäkin. Saatiin myös muutama super hyvä laukka käynti siirtymä. Aatu oli todella hyvä! En edes osannut kuvitelle kuinka se saattoi olla niin kevyt ja helppo! Käytiin myös Aatun kanssa baanailemassa ensin ravissa ja sitten kokeiltiin laukata. Yhden kerran koitti vetää päätä alas ja alkaa pomppimaan. Ilman sitä se oli tosi fiksu ja asiallinen! Innolla odottaen ensi maanantaiata.

nam lumihiutaleita!

Tänään pääsinkin hyppäämään tunnilla Silvellä. Tarkoituksena oli hieman testailla meidän yhteistyötä esteiden parissa. Mentiin ihan perus kaarteita ja pieniä ratoja. Ensimmäiset esteet menimme hieman jännittyneesti ja reippaassa tahdissa. Heti kun itse maltoin istua satulaan ja alkaa ratsastaa esteeltä toiselle tuli siitä aika hyvä! Oikeestaan Silve oli tosi kiva hypätä ja kivaa vaihtelua Vilmaan tulee hieman Toto mieleen hypättäessä. Tulikin sitten ilmottauduttua Tallinmäen kisoiin lauantaina Silven kanssa. Mennään 80cm 367.0 arvostelulla. Varasuunnitelmana oli se että jos Silve on vallaton vaihdetaan Satun kanssa ratsuja ja mie hyppään Vempulan kyytiin, mutta toivotaan että tytsy on yhtä hyvä kuin tänään.

Tunnin jälkeen pääsin myös hyppäämään Annilla, Jes! Tätä päivää olen odottanut, Alkuun otettiin hieman ravia ja laukkaa, melkein samantien aloimme tulemaan kahdeksikolla pikku ristikkoa. Paikat ei aina osunut ja sen takia tulikin hassuja hyppyjä. Este nousi pystyksi ja paikat ei vieläkään oikein osunut. Kunnes Satu käski ratsastaa joka askeleen ja niinhän mie sen sitten tein. Ratsastin niin tarkasti kuin pystyin ja niinhän ne piakat osuivatkin kohdalleen. Tultiin pienen tauvon jälkeen 21m linjaa molemmista suunnista. Ensin pientä haparointia, uusiksi ja heti paljon tasaisempi ja parempi. 

     Anni suorastaan rakasti esteiden hyppäämistä ja liisi niistä yli tuolla pullamasullaa. Hypättiin myös okseria johon osui jokaisella kerralla paikka ihan nappiin. Loppuun tulimme vielä noin 80cm korkeudessa olevan neljän esteen radan, paitsi okseri oli 60cm. Poni oli aivan super! Se meni kaikki esteet kyselemättä ja ihanalla selkää hyvin käyttävällä taktiikalla. Loppuun ratsastin ponia hieman suoraksi kun se olisi vaan halunnut katsella oikealle,