perjantai 2. lokakuuta 2015

syyskuun viimeiset

Aloitetaan viimeviikon torstaista jollon kuvailin teille tallipostausken. Videon alussa sanoin että minulla on hieman kiire ratsia Vimppu että kerkeän bussiin, mutta myöhästyin sit bussista ja kerkesin hyvin käydä myös ohjasajamassa Aatua. Se oli hieman mielenkintoista. Aatun saadessa pukki kohtauksen kesken kaiken, onneksi ennakoin sen ja en mennyt A:n takana vaan vieressä.


Perjantaina pääsin pitkästä aikaa Mesen selkään. Olen jo parin viikon ajan koittanut keretä sillä ratsimaan ja viimein sain aikaa revittyä siihen. Menin valitettavasti niin myöhään että videot alkavat lopussa olemaan todella pimeitä, onneksi valkoine pikku Meesu näkyy selvästi.
Aloitin tunnin ihan normaalisti ravissa pyöritellen ja hakien Meseä pyöreäksi. En tehnyt minkäänlaisia kummallisia tehtäviä kuhan ratsastin vain. Pyörittelin ympyröitä, kaarteita kaikissa askellajeissa, koitin vähän lisäyksiä, vaihtoja, vastalaukkaa ja muutaman kerran menin puomin yli. Mese oli tosi kivan tuntuinen, kuvittelin sen kankiaksi ja enemmän vastustelevammaksi mutta se oli yllättävän hyvä heti alkuun.

Lopputunnista pääsin ottamaan muutaman pompun isolla kentällä. Ai että Mese oli siitä innoissaan! Se vain kiikutti mua pitkin kenttää korvat pystyssä. Hypyt olivat isoja ja en pysnyt kyydissä ollenkaan koska Mesellä oli koulupenkki. Oli oikein kiva mennä pitkästä aikaa Mesellä ja päästä vähän hyppäämäänkin. Harmillisesti sillä oli kisoissa liikaa lähtöjä Meesulle niin en itse päässyt sillä kisaamaan.


Lauantana pääsin hyppäämään Aatun kanssa. Tein omatoimisen verryttelyn kaikissa askellajeissa. A tuntui ihan hyvältä. Hyppäsimme alkuun pientä ristikkoa oikealta, jonka liisa nosti pystyksi ja siitä isommaksi. Välillä saimme hyviä paikkoja ja toisaalta tulimme liian lähelle tai liian kauas.
Hyppäsimme lävistäjällä olevan okserin muutaman kerran molemmista suunnista. Muutaman kerran mentiin mutkan kautta mutta aina puhtaasti yli. Palattiin takasin pystylle ja hyppäsimme sen ensin vasemmasta ja se nousi 80cm asti. Sitten oikeasta saatiin siihen hiviä hyppyjä joten nostettiin se käymään yhden hypyn ajan 90cm ja A selvisi siitä mallikkaasti.

Tulimme vilä muutaman kerran okserille ja sekin nousi 80cm asti. Kerran tultiin liian lähelle, toisella yrityksellä meni jo paremin. Siihen oli hyvä jättää. A oli oikein kiva ja yritteliäs koko tunnin. En vain saanut liiikaa pyytää eteen silloin A sekosi jaloistaan ja ponnistupaikka tuli liian lähelle. Sitten kun antoi sen tulla itse, pitäen vaan jalat lähellä ja ohjat tuntumalla.

2 kommenttia:

Kommentti julkaistaan vasta kun olen hyväksynyt sen! Älä siis laita kommenttiasi kahteen kertaan. -kiitos