kuulimisia sairasvuoteelta

Hellou!

Otsikosta jo varmaan huomasittekin, että olen ollut nyt sairaana ja ihan kunnolla. Onhan sitä jo lauantaista asti sairastettu, mutta vietinpä tallilla kuitenkin viikonlopun... Ei ehkä ihan hirveen fiksua, mutta saimpa nähdä varsomisen ihan vierestä ja osallistua koulukisoihin. Tämä viikko onkin sitten mennyt aivan täysin nukkuen ja sohvalla maaten leffoja katsellen. En ole edes jaksanut konetta aukaista kun vasta tänään. Nyt on vain tiedossa puhekieltoa siihen asti kunnes ääni on normaali eikä sinne töihinkään ole asiaa sillä miten palvelet asiakas palvelussa jos ei saa puhua?

Olenkin viettänyt oikein kiireetöntä elämää ja vielä muutama päivä pitäisi jaksaa olla kotosalla, jospa sitä sitten pääsisi jo Vilman selkään. Pikku hiljaa alkaa taas elämä hymyillä ja jaksaa sohvalta nuosta ylös ja alkaa tekemään jotain. Huomenna olisi tarkoitus saada ulos jo viikko sitten kuvattu myday ja kisapostauskin on kirjoittamatta.

Muutama sananen viimeviikosta. Torstaina meillä oli hyppytunti johon menin Vilman kanssa. Tehtäväähän en enään muista, mutta meillä tuli niin hyviä kuin huonoja hyppyjä. Korkeus pysyi siinä 70cm pinnassa eikä Vilma oikein keskittynyt minuun vaan paahtoi menemään. Loppuraveissa sitten ratsastin sitä niin hyvin kuin taisin ja sieltä alkoi jopa hieman kuoriutumaan kouluhevosta!
          Perjantaina oli vuorostaan kouluvalmennus. Nooo se ei mennyt ihan toivotulla tavalla. Ajattelin sen olevan yhtä kiva kuin edellisenä päivänä loppuverryttelyssä. Mutta ei, niin ei! Meinasin heittää hanskat tiskiin hetikättelyssä. Ratsastin kuitenkin reippaasti tunnin loppuun ja pellolla käytiin vielä ottamassa kunnon laukkaa eteen ja kiinni periaatteella. Loppujen lopuksi sain oikein kivoja pätkiäkin irti ainakun muistin itse ratsastaa jokaista askelta eteenpäin.

Ennen koulureeniä käytiin Satun kanssa maastoilemassa Topiaksen ja Vempulan kanssa. Olihan se kiva välillä käydä ottaa vauhteja mettässä, tietkin oli hyvät ja lähes kuivatkin joka paikasta. 

   Valkan jälkeen kävin myös reippaasti juoksuttamassa Aatun, sillä en sen seljään jaksanut mennä. Olikohan jo kuume nousemassa? Alkuun se sai juosta irti ja hieman näytellä kauniita liikkeitään. Loppuun otettiin seuraamista, peruuttamista ja kumartamista. Mitään näistä ei ollut A unohtanut vaikka ei ollakkaan vähään aikaan niitä reenailtu.

Lauantaina vedin pitkästä aikaa maaston Piskon kanssa. Se on kyllä edelleen yksi maailman ihanimmista maastomopoista. Mitä nyt alku raveissa koitti jo intopiukeena painella menemään. Hirmu rehellinen pikkuputte ♥ Käytiin myös ostamassa sille uusi ihottumaloimi sillä Topias repi edellisen ihan palasiksi...

Jotkut lukijat ovat jo varmaan huomanneetkin. Kati on varsonut, vihdoin! Lauantai sunnuntai yönähän se sitten tuli. Komia iso oripoika.