Peikon matkassa: Pikkaralan Palkinto 2015

Lauantaina vietimme myös Viman synttäreitä, penikka täytti jo 7 vuotta! Se saikin ison kasan porkkanoita sen kunniaksi

Vihdoin pääsen kirjoittamaan tännekkin. Otin viikonlopuksi tallille oikein vartavasten koneen mukaan jotta voin postailla siellä sitten iltaisin. Miten kävikään, netti ei toiminut enkä sitten päässytkään postailemaan mutta kuvia sen sijan muokkasin jo valmiiksi seuraaviinkin postauksiin. Pidemmittä jaaritteluitta mennään suoraan aiheeseen.

Elikkäs meillä oli eilen (lauantaina) kauden ensimmäiset alueestekisat tai 2-tasonkisat kuten nykyään on. Siellä starttasimme Vilman kanssa suokkiluokan 80cm, sen arvostelu oli 367.1. Kilpailut alkoivat klo 9 kahdella seuraluokalla jonka jälkeen oli vielä poneille avoin luokka. Joten kerettiin hyvin tehdä aamutalli sekä laittaa kaikki kamat loppuun.

Kisapaikalla olimme kymmenen jälestä, kävimme ensin näyttämässä rokotustodistukset. Samalla kisahoitajina toimivat Oona ja Kati laittoivat molemmille hepoille suitset ja vaihtoivat suojat etusiin. Katsoimme samalla radan. Se näytti melko simppeliltä, perusradassa kahdeksan estettä joista yksi oli sarja ja uusinnassa oli kuusi estettä ja niillä pystyi hieman aikaa ratsastamaan. Katsoinkin muutaman oikaisu kohdan joista pääsisi helposti. Palattiin sitten heppojen tykö ja laitettiin niille satulat selkään ja loimet päälle. Ne saivat mennä maneesiin kävelemään tosin Vilma oli alkanut hysterisoimaan ja kuskannut tyttöjä pitkin kävelytys aluetta joten ne fiksuina tuli ulos käveleen ja Vimppu oli rauhottunut. Kävimme itse sillä välin radan kävelyssä. Sieltä selviydyttyä kiipesin Vilman kyytiin ja maneesiin hetkeksi kävelemään ennen kuin päästiin verryttelyalueelle.

Verryttelyssä Vilma oli hieman ihmeissään että missä ollaan ja tuijottelikin aika paljon ympärilleen. Pikkuhiljaa sain sen kuulolle ja rauhoittumaan. En työstänyt sen kummemin ravissa kuin laukassakaan. Kunhan ne molemmat olivat eteneviä ja tahdikkaita se riitti minulle. Otin muutaman hypyn ristikolle ja siihen saatiin paikat kohdilleen ja laukkakin pysyi oikeana. Pystylle ja okserille tuli tasaverran hyviä kuin huonojakin paikkoja, mutta joka kerta nosti Vilma kinttunsa nopeasti ylös eikä yksikään tippunut ja tämä riitti minulle. Lähdimme kävelemään kohti kenttää ja sade oli laantumaan päin.

Pian pääsinkin jo radalle odottelemaan. Kävin kiertämässä ravissa kentän ympäri. Ajattelin Vilman katselevan enemmänkin ympärilleen, mutta se taisi tajuta olevansa kisoissa jolloin pitää keskittyä. Siinä sitten koitin muka kävellä, tamma oli niin intopiukeena ettei edes malttanut kävellä vaan sipsutti menemään. Oli varmaan aika hauskan näköistä kun iso yli 160cm korkia suokki sipsuttaa menemään pitkin kenttää malttamattomana.

Vihdoin oli meidän vuoromme ja tervehdin tuomaria. Sain lähtömerkin ja hain kunnon laukan. Ykköselle Vilma hieman imutti ja otti ison hyvän hypyn. Siitä jatkoimme trippeli-pysty kaarevalle linjalle, sekin sujui hyvin paikat kohilleen. Sitten suuntasimme pysty-sarja linjalle, molemmille jälleen hyvät paikat sarja tosin meinasi jäädä ahtaaksi Vilman mennessä isolla laukalla sisälle. Kutonen ja seiska oli suhteutettu väli johon tyrin ekalle esteelle lähestymisen ja tultiin aivan juureen, onneksi Vilma pelasti ja nosti koivet ylös. Tästä johtuen ei saatu toisellekkaan esteelle paikkaa ihan nappiin. Perusradan viimeinenkin tultiin juureen, mutta yli puhtaasti ja siitä uusintaan. Ristilaukalla okserille ja siitä trippelille jossa sama perusradan kaarevalinja. Vasemmalle ja suunnanvaihto okseri. Okserin jälkeen oisin saanut kääntää hieman tiukemmin oikealle. Pystylle jolle ihan ok paikka alas tultiin tosin ristilaukalla ja koko kaarre jatkettiin samalla vaikka kuinka koitin vaihtaa. Viimeiselle pyysin hieman enemmän ettei takaset jää matkasta ristinlaukan takia. Puhtaastihan se mentiin. Mentiin toiseksi ja siellä pysyttiin luokan loppuun asti.

linkki videoon

Ei hullummin kauden ekoiksi kunnon kisoiksi 0-0 ja 2sija! Super Vimppu♥

Palkintojen jaossa meinasi tuomari että on Vimppu kyllä iso ja näyttävä kaveri. Ja onhan se! Kuniakierroksella meinasi Vilmalla mennä järki laukata hitaiden ponien perässä ja se koitti vaan painaa ulkoa ohi. Koitin siinä sitten iloisesti jarrutella yli virtaista putteani.

Mentiin sitten vinkalle ja purettiin Vilmalta varusteet pois ja loimet niskaan. Sekä saatoin antaa sille pari porkkanaakin. Jouduttiin odottelemaan aika kauvan ennen kuin Satu pääsi Vempulan kanssa 90cm hyppäämään ja siinä samalla kuvailtiin kaikennnäköisestä eri kulmasta. Kisapäivä oli kyllä mitä mielenkiintoisin sään kannalta. Alkuun satoi-sade lakkasi-alkoi tuulemaan ja tuuli kunnolla, kaatoi kaikki esteet kesken 90cm luokan-aurinko paistoi-ja tuuli hyvin paljon. Onneksi pääsimme hyppäämään ennen esteiden kaatumista kesken radan.